#AsuultSambar :

AS is now Mobile! iOS & Android App-г суулгаарай!
It is currently Oct.31.14 12:39 am

All times are UTC + 8 hours


Asuult.NET & Mongolduu.com Facebook Page:




Post new topic This topic is locked, you cannot edit posts or make further replies.  [ 80 posts ]  Go to page Previous  1, 2, 3, 4  Next
Author Message
 Post subject:
PostPosted: Mar.27.05 6:11 am 
Offline
Уянгат Дууч Гишvvн
Уянгат Дууч Гишvvн

Joined: Oct.30.02 7:21 am
Posts: 432
Location: usa
55-r buleg
Itgel shireenuudiin dunduur ondor bie hed nugalan molhoh shahan yavsaar genet suuj baisan shireeniih ni dooroos
--ingeed garaas ni barichihval nadaas zugatahiig chin harii geed 2 garaas ni bariad avlaa. yoo yoo hun tsochoochihloo geh mortloo Namuun nudend ni bayariin och gyalalzah aj. 2-uulaa nomiin sangaas hotloltson garav. gadaa baraan uul hevsiin, jijghen jijghen tsas hayalsan zevruun odor bailaa
--chi onoodor yamar goy haragdaj baigaagaa meddeg ch boloosoi geed Itgel hatsar deer ni unschihev. Namuun ene l uulzaltand beltgej hamgiin durtai huvtsasnuudaa omsson bilee. tuulainii arisan zahtai tsav tsagaan torgon savhin hurem, bituu zahtai tsagaan nooluuran tsamts, degjin hiitstei. Paco Rabbani-iin omd. hurem tsamtstaigaa hosluulan zuusen jijghen suvdtai tsagaan altan eemeg, zoolon unertei surchig. bas usee tsagaan odtei booltoor sulhan booson. tsagaan huvtsas omsohoor tsaraid ni gegee nemeed har nud ni ulam todroh shig bolno. 2-uulaa mashinii zogsool hurtel hotloltson yavaad oor ooriinhoo mashinii hajuud ochij zogsood ineeldev.
--2-uulaa haachih be? gej Namuuniig asuuhad Itgel
--chinii ochii gesen gazar ruu l yavii gelee
--ehleed bi gertee ochood mashinaa tavichii tegeh uu?
--tallaar chin l bolii
Tov zamaar Namuun mashinii ursgal dund ih l sandarsan shinjtei joloogoo tas zuurchihsan yavsnaa geriinhee tendeh buidhan zam deer garch ireed Itgeliig guitsej turuulen hurdlav. Namuun mashinaa tavih nereer Itgeliig shalsaar baigaad gertee oruulchihav. Itgeliig hashaanii haalgaar oronguut zuudag Banhar ni tom segsger suulee sohon hutsahad Namuun nohoigoo zandran Itgeliin garaas ni hotolsoor haalgan deeree ochiv. honh duugaranguut geriin uilchlegch ni haalga tailj ogov. Tsaanaaas ni emeegiinh ni harvaas heregt durlasan ilt ongiin harah agaad jijghen tsagaan hav yuunaas dutah be jonginotol hutsan guij irev.
Namuun Miki naash ir geed nohoigoo avaad gutlaa solih zuur
--emee tanilts, Itgel gedeg yum. computer-iin mergejileer surdag huuhed. tand haruulah geed daguulaad irlee geed gariig ni tavilaa. Haruulaad baihdaa yahav dee gej Itgel baga zereg egduutsen ch hogshintei mendlehees argaggui bailaa.
--sain baina uu emee?
--sain sain huun min. orooch gej emgen nudnii shilen deeguuree harangaa heleed dohoj suuh aj. Itgel gutlaa tailahaas argaggui bolov. Geriin uilchlegch ni ulavch avchirch ogov.
--ene egchiig Dooyoo gedeg yum. manai geriin uilchlegch
Uudnii oroo ni jiriin ugsarmal ailiin tom oroog lav 4 niiluulsnii daitai uujim bogood end tendgui zoolon buidangiin hoslol tavisan, europ maygaar tun ch donjtoi tohijuuljee.
2 davhar ruu gardag shatnii dergedeh hunher adart Namuunii bagiin zurgiig tomoos tom ugaalgaj hadjee. Itgeliig buidan deer suumagts Namuun emeedee tuuniig computer-iin mergejileer surdag, gertee eej duu 2-toioo baidgiig tovch taniltsuulaad eejiig asuuval ingej heleerei gej baigaa yum shuu dee emee. manai emee uhaantai hemeen tsaashluulaad Itgeliig oroondoo hotlon oruulj haalgaa haav. Itgel tuunii oroond orj l neg ovoo taivshirchee. neg hanandaa bagadaa zursan zurguudaa zai zavsargui naaj, uldsen 3-n hanandaa oor oor ongiin tsaas naasnaas uzehed ezen ni neleed etgeed maygiin zasahiig bodson ni ilt. bas Namuunii ooriin butleesee gadna hed heden uran zurag hanandaa olgojee. ornii dergedeh tom haniin tavilgiig Namuunii ooroo bolood aaviinh ni end tendees olj irsen eldev suviner , amitnii chihmel, eldev dursiin chuluu, etgeed helbertei undes geed hachirhaltai tsugluulgaar chimsnees gadna mash olon nom orjee. ornii esreg taliin nogoon hana naluulan tavisan jijghen buidang toiruulaad tuunii tarisan tom jijig vaartai yanz yanziin tsetseg anhilam uner tugeene.
Harin gadaad dotoodiin gants ch od odontsoriin zurag haragdsangui.
--za yaav. aav eejiig baih vii gej bajigdav uu? bi gedeg chin iim l duraaraa bas ooroo ch zarimdaa ooiinhoo yah geed baigaag oilgodoggui hun sh dee. ug ni bi zugeer mashinaa tavichihaad l chamtai yavii gej bodson yum. geriin hajuud irenguut chamaig emeetei taniltsuulmaar sanagdaad... hachin zantai amitan baigaa biz? gej Namuuniig helhed zaluu usiig ni ilen 2 hatsriig ni garaaraa barij nud ruu ni harj baisnaa uruuld ni uruulaa ayaarhan hurgelee. hairtai hunteigee unseltseh iim saihan baidgiig ali ali ni anh udaagaa l mederchee. Namuun ehleed eserguutsen tulhesnee neg l medhed oodoos ni udaan gegch ni hariu unseed engert ni naaldlaa.
--Itgel ee, chi minii yund ingej tatagdsan yum be?
--yum yumand chin. yalanguyaa nudend chin.
--chi nadad tiim ih hairtai yumuu?
--hairiig hemjij boldog yum uu?
--nadad bol hemjij boloh yum shig sanagdah yum. chi nadaas omno... uerhej baisan uu?
--ugui, uulzdag baisan huuhnuud bol zondoo. gehdee hend ni ch hairtai bolj baigaagui. harin chi?
--neg udaa uerhej baisan. terend ... bi hairtai baigaagui gedgee say l medsen.
--yagaad bolichihson yum be?
--ternii tuhai yarimaargui bainaaa. bi chamaas ter huuhnuudiin chin tuhai asuuhgui baihad... chi minii album-iig uzeh uu?
--tegii
Ter 2 Namuunii heden zuzaan album-iig uzchiheed garhad nar shingej baiv. odoo Itgel ene busguin tuhai hamaagui ihiig meddeg boljee.


Last edited by california on Mar.31.05 9:50 am, edited 1 time in total.

Share on FacebookShare on TwitterShare on RedditShare on TumblrShare on Google+
Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Mar.27.05 6:37 am 
Offline
Уянгат Дууч Гишvvн
Уянгат Дууч Гишvvн

Joined: Oct.30.02 7:21 am
Posts: 432
Location: usa
56-r buleg
Ter 2 hamt kino uzej anh udaa unseltsev. gerel untraasan kino tanhim gedeg hezeenii hairtai hosuudiin unseltsdeg gazar yum chin. kinonii daraa Itgeliin mashinaar ger ruugee hurguulj yavahdaa Namuun bank-nd ajillaj bolsnoo yarin shoniin hootoor salhi tatuula davhij yavahdaa ugeer helshgui az jargaltai bailaa ter 2 namuunii geriin hashaanii uudend salj yadan neleed zogsood argaggui erhend margaash boltol bayartai getsgeegeed salav.
Namriin jihuun salhi salhilj baisan ch setgeld ni gal asah met haluun hair ni shataj baisan yum.
Haramsaltai ni 2 zaluugiin saihan uerheld 2 talaas eejuud ni taatai handsangui. Itgeliin eej ter odor naizuudtai ni uulzaj, Namuuniig asragch bish harin shatahuun oruulj irdeg tom company-nii eznii ohin gedgiig medede setgel ni ulam uimrev. bayan ailiin tanhil ohintoi amidrah ch amar bish. er ni tegeed ter ohin anhnaasaa yamar sanaatai Hailaastad amidardag, asragch ene ter bolj jujiglesen yum buu med. Tsolmon bodoh tusam setgel dotroo huugiinhee songoltond gonsoisoor bailaa
Harin Namuunii eej Naran ter odor Itgeliin tuhai neleed yum medej avaad harijee. ter nohriinhee tuslah Orgild Namuunii uerheed baigaa zaluugiin tuhai medej irehiig daalgasan yum. Orgil bol comapny-d bolj baigaa yavdal, ajiltnuudiin tuhai hov jiviig evteihen duulgachihdag, hunii boor olood ir gesen ch yaj iigeed avaad irj medeh ovjin ulgert gardag ilbet tsurhai met duulgavartai amitan bilee. aav ni hayaad yavchihsan, eej ni jijig delguur ajiluuldag, sard dood tal ni 4 -n huuhen solidog zaluu. suruguliasaa 2 jiliin choloo avch naimaa hiij baigaad ene jil hicheeldee orson. naizuudtaigaa hamtarch computer-iin shalihgui uilchilgee yavuuldag Orgiliin medej irsenees iimrehuu gol gol paradoksuud ni Narangiin uuriig ni hurgechihev.
Nohortoo ene tuhai yarihad ni neg ih toosongui. Huuhduud uerhej l baina biz. suid bolood yah gesen yum geed ooriinhoo yaridagaar shaarig tsohihgui yavaad ogov. ene ni Ih hurliin gishuun, saidaas ogsuuleed hamtragch tunshuudteigee billyard togloj shono dul boltol geriin baraa harahgui gesen ug. nohriinh ni ene toomsorgui baidal tuuniig buur buhimduulj, ohin ruugaa zalgatal utas ni salgaastai baiv. yag ter mochid Namuun Itgeltei hamt kino uzej gar garaa atlagtan suuj baisan yum chin.
Suuliin ued ohin ni ulam l ugend ni orhoo baij, yu hiigeed baigaa ni medegdehee bolisond Narangiin setgel mash ih buhimdaj bailaa. Namuun Hasartai uerhej baisan bol deer sen. getel eldeveer shaltaglaj baigaad bolichihson. ug ni Namuun hicheel nomdoo tertee tergui neg ih shamdaad baih bish. Hasartai erthen shig suugaad huuhed gargachihval deer sen gej hurtel ter bodoj baisan yum. herev zeetei bolchihvol suuliin ued neg l ooroos ni hondiirood baigaa yum shig sanagdah bolson nohoriinh ni setgel ger ruugee ergeh yum bish uu. huuhed tom bolj, amidraliin aar saar berhsheel arilsan dochood nasnii ger buld hyamral nuurlen, zaluu tsgat ni tedniig negtgej baisan ur huuhdee osgoh, sanhuugiin huvid hol deeree zogsoh gesen asuudluud alga boldogoos aamjidaa bie bieneeesee hondiirch eheldeg gedgiig ter medne. hos 2-iig oroi gargasan huuhed dahin oroituulj, ger buld haluun dulaan amisgal avchirdagiig ch taniluudaasaa duulsan. getel odoo ooriinh ni huuhed toruuleh hog ongorson. harin ohinoos ni zee garchih yum bol shal oor hereg. nohor ni gants ohindoo ami tavidag yum chin.
tegeed ch aash ni oldoggui, duraaraa ohin ni erthen shig huntei suugaad huuhed gargachihval erhbish uhaan suuna biz. Namuuniig Hasartai uerhej baihad ter iim bodoltoi baisan yum. getel buh yum sanasnaar ni bolsongui. ali zaluu tsagiin naiz, odo hed heden business-t hamtardag gants naiz Nansalmaataigaa hud uram bololtsoh bodol ni talaar bolchihloo. Tegsnee haanaas olood avsan yum, etsegtee hayagdsan neg shaldan banditai zuuraldah gej. ter gertee oronguutaa l

-eej ter Namuuntai uerheed baigaa zaluug medeh uu? gej asuulaa.
Aanai l sonin unshaad ulaan harandaagaar zurj suusan emgen ohinoo uurtai baigaag gadarlasan ch hezeed zee ohiniihoo tald ordog zangaaraa Itgeliig magtaj garav.


Last edited by california on Mar.31.05 9:50 am, edited 1 time in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Mar.27.05 4:00 pm 
Offline
Уянгат Дууч Гишvvн
Уянгат Дууч Гишvvн

Joined: Oct.30.02 7:21 am
Posts: 432
Location: usa
Buur shoniin 2 tsag bolj baina noir hurdeggui ee tegeed zohioloo bichih geed bosood irlee.

57-r buleg

Harvaas tomootoi saihan huu haragdsan, saihan ch mergejileer surdag yum bilee. huu huuhed technikiin mergejiltei baih zugeer baidag yum. hun nudneesee andashgui baidag yum gehchilen magtaj garhad ni eej ingeed huuhed dogiogood baidag yum. onoodor ter ni buur manaid iree yu? ene ohin ch diildehee bolih ni ee hemeen uglev.
Emgen ch mochoogoo ogsongui
--chi hezee baitlaa Chimedtei suuhdaa nadas asuuj baisan yum. huuhdiin amidrald bitgii oroltsood bai. bi er ni gertee harih min. ger orontoi hun shuu muu ch gesen hemeen durguitsen tul yarianii sedev tegsgeed oorchlogdson bilee.
Eejiigee gertee harilaa hemeen ailgahad ni Naran argaggui buuj ogch, zaluudaa nertei sain bagsh yavsan eejiigee iinhuu huuhduuddee tunirhsan gants bie hogshin bolsond ni genet orovdoh setgel orjee.
Tsagiin daraa Namuuniig ineeseer orj irhed eej ni boroonii har uul shig baraisan amitan suuj baiv.
Uurtai baigaag ni zoriud anzaaragui tsarai gargan nohoigoo salhiluulna gesen shaltgaanaar butsaad garah gesen ohiniihoo araas ter
--Namuun hemeen duudlaa.
--eej yaasan be? bi Mikig gargachihaad irii l dee gej Namuun helehdee Itgeliin tuhai yarih ni gej taavarlaj bailaa. bi ternii chin tuhai mednee l gene. chi bagahan shig galzuuraarai. ertuudiin ter utasaar ta 2 nadaas nuugdaj holboo baridag baisan uls yum bii. etseggui huuhdiin tolgoi tom gedeg yum. ternees arai deer yum oldsongui yu geed l eej ni buuj garav.
---yaria chin duusav uu? gej Namuun asuugaad sanaj bodoj yavdagaa eejdee bugdiig ni yarihaar shiidej omnoos ni haran tushligtei sandal deer suuv. onoodriin ih bayar hooriig ni ingej gutaah gej dee. eejdeee hairtaidaa ch bish ene chin minii l eej shuu dee gesen setgeleer, bas bagiin hultsengui zangiin uldegdeld barigdsandaa l ayaiig ni dagasaar bur zalhaj guitsjee. odoo bolloo. ohin gunzgii amisgaa avsnaa 2 garaaraa tolgoigoo barij
--ta minii amidraliig oortoo taalagdsanaaraa shiidehee boli.
bi odoo 20 hureh gej baina. ta hezee namaig bodoj baisan yum be? Tsetserlegt baihad namaig gert dandaa l gantsaarang ni tsoojlood alga bolchihno. bi ene hoshignoos geed salhind sevelzen bui siimger hoshig ruu zaagaad hurtel aij, ter haranhui oroo ruu hurtel harahgui gej nudee anin jorlon ordog, ta 2-iin harij irehiig huleeseer baigaad untchihdag baisan. daraa ni surguulid oroh bolson chin nadaas gants ch udaa sanaliig min asuulguigeer oros surguulid oruulsan. tegeed naizuudaa irheer ni yag tsirkiin surguulitai nohoi shig oros duu duuluulj, shuleg unshuulj uzuulhiig shaarddag baisan. daraa ni undsen hicheeldee muudah ni gesen nereer mongol surguulid oruulahdaa bas l nadtai yariagui. bi bagaasaa uran zuragt durtai baisan. getel ta hend ch hereggui yum sonirhloo geed namaig zurgiin duguilangaas gargasan. tegeed zurgaas holduulah gej, bas Usa-d surch baigaa naizuuddaa gaihuulah gej Usa ruu yavuulsan biz dee?
tend namaig yamar orchin ugtsaniig medeh uu? angliar barag sain uu, bayartaigaas oor yum medehgui namaig aimaar hatuu Mormon shutlegtei aild suulgasan.
ter surguuli ni ch gej hachin yum baisan. dandaa har shar aristnuudiin surdag, har tamhi, sex sonirhdog huuhduud...tendhiin chiigleg uur amisgald ni minii hooloi angintsanaas l bolood namaig butsaj irsen gej bodoj baina uu ta? bi tendees zalhaad butsaj irsen yum. namaig Usa-aas irenguut ta banknii sanhuu geed minii ogt sonirhdoggui mergejileer surahiig shaardsan. negent namaig durtai yumnaas min hondiiruulchihsen yum chin bi ugend chin orood taniihaar bolson. aa tiim, ooriinhoo naizad baahan mongo zeelduulchiheed erguulj avah batalgaa bolgoh gej namaig Hasartai uerhuulsen. ter ni yostoi oodgui novshiin amitan. ta yagaad minii amidrald dandaa oroltsoj, ooriinhoo bodliig l tulgaj, ooriinhooroo l bailgah gej zutgedeg yum be? ene buhnii etsest chin bi yamar ch amidraliin zorilgoggui amitan bolchihood baina. bi gej hen yum be? ooriin gesen ner mer ch ugui amitan shig bayan ailiin ohin, aab ni tom company-nii ezen gesen gej humuus yarihaar nadad saihan baidag gej boddog yum bish biz dee? minii durgui hurch baina. aviyaastai sonirholtoi yumiig min ta dandaa horidog, saihanaa zangaa hodlohoor minii card-nd baahan mongo hiigeed l, gadaadaas unetei huvtsasnuud avchirch ogood l setgeliig min huurchihdag gej bodoo yu? bayarlalaa. bi ter oroo duuren huvtsasnaas chin barag omsdoggui. yagaad geech? nadad barag hereg boldoggui baihgui yu. ta nariin ter mongo, company ene ter chin nadad hereggui. chinii l toloo gej horongo mongo tsugluuldag gej bitgii l helj uzeerei. harin gants duu otruulj ogson bol bi tand hamaagui ih bayarlah baisan yum. odoo bi ooriinhooroo amidarmaar baina.
yavii emee bi tanaid ochloo shuu gej neg amisgaagaar baahan yum yarichihaad oroo ruugee guilee.
eej ni yu ch helj amjsangui. eeme ni ch yu ch helsengui
--eej ta bas yavah gej baigaa yum bish biz dee? hemeen emeegees ni asuuh ni sonsogdjee.


Last edited by california on Mar.31.05 9:51 am, edited 1 time in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Mar.28.05 4:23 am 
Offline
Уянгат Дууч Гишvvн
Уянгат Дууч Гишvvн

Joined: Oct.30.02 7:21 am
Posts: 432
Location: usa
58-r buleg
Emee yu gej hariulsniig ter sonsson ch ugui hicheeld omsoh heden huvtsasaa tsugluulj tsunhend hiigeed shataar galzuu yum shig gishguur algasan haraisaar garch odson aj.
Toruulsen gants ohintoigoo iim hariltsaatai bolchih gej.. Gomdol ch geh uu tsohrol ch geh uu negen gashuun buhel yum hooloi ood ni zuraad yavchihav. gadaa garaashnaas Namuun mashinaa gargan asaagaad hodlohiig sonsson ch ter tolgoigoo barin buidan deer suusaar bailaa. bieiig ni toruulhees uhaaniig ni toruuldeggui gej yasan unen ug be? odii hurtel ooriigoo tiim muu eej baisan gej bodoj bail uu>?
Unendee gaihmaar sain eje bish l dee. daalgavar bolgoniig ni hamt hiigeed l bagsn nartai ni 7 honog bur uulzaad l, yoson shidiin duguiland hotloj avaachij burtguuleed l Namuunii naiz Javhaagiin eej bagsh huuhen shig huuheddee anhaarch chadaagui ni unen. gehdee l ene amidraldaa hiij buteesen buhen ni ene ohind l uldehgui gej uu? tsetserlegt baihad ni dandaa gantsaarang ni orhidog baisan ni uneen. yah gej tegdeg bailaa gevel ene company-iig l hol deer bosgoh gej, henees ch guihgui , henees ch tsalin goridohgui amidrah gej nohorteigee hamt tsag nargui zutgedeg baisniih bilee.
Oros surguulid ohinoo ogohdoo ch ooriinh ni ireeduin toloo l sanaa tavisan. Naran, Chimed 2-uulaa mongol surguuli togsood Orost surguulid yavhad helnii berhsheel gej tom saad baisan. ohinoo unagan oros heltei bolgochii gej oros surguulid oruulsan shuu dee. getel Namuun mongol surguulid orno gej zutgen, muu sursaar oros surguulias mongol ruu shilzsen.
Yugaa ch medehgui baga angiin amitan baij zuraach bolno gej zutgehed ni Naran durguitseen. yagaad ter be geech, etseg eh 2 ni yamar ch urlagiin dorgui uls yum chin ene ohinii zuraach bolno gej yu baihav. heregtei hereggui yumand tsagaa urj baisnaas gants bodlogo bodoj suusan ni deer l gej bodood durguitsdeg baisan.
Goiyo, Van Gog geed l aguu zuraachdiin huvi tavilan galzuu togssoniig ch bodson ohinoo tiim hiisver yum hootsolduulehgui l gej horison shuu dee. Hasariin huvid gevel etseg eh udam sudriig ni medeh, nudend dulaahan zaluu bas sain naiziinh ni huu. tiim huutei ohinoo uerhehiig yamar ch eh demjih l baisan bish uu?
Usa yavuulsand buruu yu baigaag bur ch oilgohgui bailaa. mergejiliin tuhaid
gevel onoodor Mongold hamgiin ashigtai, tsetseglej baigaa, ner hundtei salbar yu baina, bank l baina shuu dee. tiimees gants ohinoo bankir boloosoi gej bodson. ene huuhed yahaaraa iim etgeed gajuud zantai bolchihsoniig gaihaad gaihaad uchriig ni olohgui yum. iim nasnii ohid goyhiin tuld l amid yavaa met baidag. getel Namuund oroo duuren huvtsas hereggui gej baih. harin duugiin tuhaid gevel ene ni Narangiin huvid hamgiin emzeg sedev. Namuun yagaad eejiinhee emzeg gazar ruu ni hatgana be? nasniihaa zaluud dahiad neg huuhed toruulchih ni yav gedeg bol tuunii huvid hend ch ol helj baigaagui, setgeldee nuutslan sem sem shanalj yavdag gants haramsal ni bilee. herev dahiad neg huuhed baisan bol uneheer ene geriin uur amisgal shal oor baih baisan. hediigeer oor huuhend tatagdaad, dahin neg amidral zohioh geegui ch gesen nohriinh ni setgel ulam hondiirood oron ger ruugee yaran yaran ireh shaardlaga ch baihgui met bolchihson met tuund sanagdah bolson. herev arvaad nasnii huuhed baisan bol yadaj huuhedteigee togloh gej, erhluuleh gej temuuleh negen bat boh holboos baih l baisan geed bodhoor Naran oguuleshgui ih haramsdag yum. Naran heneer ch zemluuleh durgui hun. gevch ingeed bodood baihaar Namuunii ugend ortgoi ch yum nileed baigaag uguisgej chadsangui. gazar deerhi gants ohinoo hezee ingej ooroosoo hunii yum shig hondiirchihsoniig medehgui suugaa hun neree yaj ch sain eej baihav dee. iinhuu ohiniihoo helsen bugdiig sanan sanan neg talaar biye omoorch, nogoo talaar ooriigoo semhen zemlen suusaar zondoo udchihjee. hedhen jil business hiisniih hund ued garah garts olj, hamgiin zov shiidver gargahiig l ter husdeg zantai. bodoj bodoj ohintoigoo dahin ene sedveer yarihgui, harin ali bolhoor evteihen oilgoltsohiig oroldoh, harin ter uerheed baigaa huugiin huvid harzanahaar shiidjee. bas neg chuhal yum bol nohortoo onoodriin bolson yavdaliig duulgahgui baihaar shiidev. tegehgui bol ohintoigoo hel amaa ololtsojj chadahgui ene archaagui baidal ni nohriinh ni setgeld bas l negen sev oruulah bolno.
Untlagiin oroondoo orvol ohiniih ni dongoj molhoj baisan ueiin zurag nudend tusna. bagadsan barivchtai, bultsgar gartaa shajignadag togloom bariad baidgaaraa ineesen zurag. aav ni ene zurgiig ooroo darj, tomiloltoor Oros yavahdaa ter ueiinhnii yaridgaar podushkan deer ugaalgan avchirch baisan yum. neeree bodood baihad ohin ni dongoj torj, tedniih shine bairand orj baisan ter ori zaluu ue ni hichneen jargaltai baij be?
getel ter ued Naran ooroo tiim ih jargaltaigaa meddeggui l baij dee.
teghed nohor ni ohin ehner 2-too yaran ajilaa taranguut gertee guij irdeg baisan. irehdee tuuniig bayarluulah gej zaaval neg amttan olj avchiran za mini yu avchirsniig taa daa gedeg baij bilee. ohin ni ch tiim balchir oodoshon amitan baihdaa etseg eh 2-oo yavhad ni dagan uildag, ter 2-iig harah burdee maasain ineedeg, hichneen ohoordom baisan yum be? getel odoo eejiigee yagaad tegj muugaar bodoj, setgel harluulsan ug heleh bolov?Yor ni huuhdiin eej aavdaa ogson ter hemjeelshgui ih itgel, hair hezee yahaaraa or morgui yum shig alga boldog yum bol? uund hen buruutai yum bol? Naran shono buhen untahiin omno nuuree tseverlen tos turhdeg yosooroo goyliin shireendee suugaad iinhuu tumen bodold daragdana. budag shunhaa arilgasnii daraa nas ahij yavaag ni hair nairgui ilchilsen yadrangui harts, sularch ehelsen aristai emegtei haragdana. hussen buhnee amiralaasaa avah gej zutgeseer yavtal neg l medhed horvoo ch tuunees javhalzsan saihan zaluu nas, erch huch, goo saihniig ni butsaan avch eheljee. "Naran min chi hogshirch baina daa" gej ooriin erhgui bodloo.
Ter ene jil 45-tai. Humuus ooriig ni 40 hureegui baih aa gej helheer bayarladag ch ooroosoo hezee ch zugataj chadahguigee medehteigee hun bolhoor budgaa arilgasan uedee hend ch tsaraigaa haruulahiig hesdeggui yum. Odriin tsagt olnii dund bol yahav dee, sain chanariin goo saihnii hereglel, unetei saihan huvtsas nasnaas ni hamagui zaluu bolgoj oortoo itgeltei bardam harts, zahirangui changa duu ni tuuniig erhemseg hatagtai bolgon haragduuldag.
Getel torson gants ohindoo adlagdan setgeleer unachihaad, budag shunh, huvtsas hunar, ajil albanii bagaa tailsanii daraa onoodor iinhuu asui yavaa hogshiroltiin hui salhind guitsegden aldsan emzeg doroi zurhtei jiriin negen emegtei tolinoo omno suuj bailaa.


Last edited by california on Mar.31.05 9:51 am, edited 3 times in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Mar.28.05 6:41 am 
Offline
Уянгат Дууч Гишvvн
Уянгат Дууч Гишvvн

Joined: Oct.30.02 7:21 am
Posts: 432
Location: usa
59-r buleg
Getel ohin ni ch, nohor ni ch tuunii derged alga. Ingeed neg l odor hogshirch gantsaardsan emegtei bolloo gej uu? hemeen bodood denduu setgel jinduulsen gunig toron. Gadaa namriin dund sariin uitgart salhi ulin isgerch tenger muuhai bailaa. Margaash tsas darchihsan baih biz. Iiim l namriin uitgart shono nohor ni haanaa yu hiij yavaag ch medeh yum alga. yamar ch gesen ajilaa taraad oort ni yaaran yaaran irehee boliod hichneen jil bolov doo.
Naran l ondoors olz hain gazriig tas shirten ergeldeh elee met nohroo haa yavsan gazart ni dagasaar ooroo ch zalhaj guitsen bilee. Vodvol Chimed uur tsaihiin omno l geriin baraa harj, hajuugaar ni orj hevteed nam untah biz. Ter za untii daa bi chin hezee ingej ih giyurdeg boloo be hemeen bodood noirnii em avch uugaad orondoo orov.
Getel hotiin nogoo zahad negen emegtei noir huljaan hevtsen ni Itgeliin eej Tsolmon bailaa. Ter onoo oroi huuteigee uerhej bui ohinii ni tuhai yariltsan sanaa bodloo helsen bish iinhuu noir ni huljin odood dogshron ulih slhinii chimeend eldeviig bodsoor ulam l sergechihjee.
Huugee oroi ih l saihan zantai chihevchinii hogjimoo sonson tolgoigoo dohilzuulsaar orj irhed ni ter hooliig ni halaahaar gal togoonii oroondoo orson yum.Getel Itgel chihevchinii hogjimoo sonsson chigeeree
--eej, bi hool idehgui shuu geed ugaalgiin oroondoo orchihov.
Ene ni tuund gomdoltoi l bailaa. Tsolmond tsai hoolnii deejee barih nohor baih bish. Huudee hool tavij, ireheer ni halaaj ogood odriin bolson yavdalaa yarlitsan suuh durtai san. getel huu ni ter ohintoi uerheh bolsnoos hoish eejigee toohoo bolijee.
Oroi delguuree haahad ni ochij tusaldagaa ch martsan. Ter sanaa aldaad halaagch zuuhand hiih gej baisan tavagtai huurgiig horgogch ruu hiilee. Huugiinhee naiz Jakatai odor uulzan " tsaadahi chin yamarhuu ohintoi uerheed baigaa yum be" gej asuuhad ni moroo havchaad " Tsoomoo egch ee, manai Itgel bayan aild hurgen oroh gej baigaa sh dee. Namuunii aav ni Mgl oil-iin ezen yum baina lee. anhandaa ch ter ohin ooriigoo Hailaastad baidag, ooriigoo asragch ene ter geed baisan . manai hun ch terniig ni toohgui hoinoos ni guigeed baisan yum aa. Bid nar hamt yavj baigaad disco-n deer taniltsan yum gej yarijee." Az bolhod tuuniig ajil deer ni ochij Jakatai uulzahad huu ni baisangui. Sonsson zuil ni tuuniig ogthon ch bayarluulsangui. Harin ch ter ni Hailaastiin asragch ohin baisan bol deer baihgui yu. Er hun busgui hunees yamar negen yumaaraa doroi buurai baih shig zovlon baihgui shuu dee. Oor shig ni jijghen delguurtei, 3-n am bulee tejeeh todii orlogotoi hun yaj machiigaad ch terbumaar yarih horongotei orlogotoi zindaand oirtoh ch ugui yum chin. Oorteigee adilhan dundaj seheeten ailiin humuujiltei, bolovsroltoi ohintoi l suugaisaa gej Itgeld hichneen heldeg bailaa.


Last edited by california on Mar.31.05 9:51 am, edited 2 times in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Mar.29.05 5:52 am 
Offline
Уянгат Дууч Гишvvн
Уянгат Дууч Гишvvн

Joined: Oct.30.02 7:21 am
Posts: 432
Location: usa
60-r buleg
Zaluudaa 2 huuhdee hurdhan shig tom boloosoi gej uglehed hureelengiinh ni erdemten nariin bichgiin dargiin avgai " mini duu, chi neg iim ug duulsan uu? jijig huuhdiin zovlon jijig, tom huuhdiin zovlon tom baidag, chi huuhduudee tom bolhoor oilgonoo" gej baisan yum. Ter buhimdsaar ajil deeree ochiv. Yadahad olon yum bodon buhimdaj yavaad gartsan deerees hodlohdoo hun morgochih shahaad bur ch setgel hyamarchee. Ug ni ter mashin barihaaraa emegtei hunii nyambai zangaar eldeviig bodohguig hicheen, gar utasaa hurtel duut shuudan deer tavidag zantai.
Delguur deeree ireed naizuud ruugaa utasdan Itgeliin uerhdeg ohinii etseg ehiin tuhai medeh yum baina uu hemeen naizuud ruugaa utasdav.
Getel delguuriinh ni neg hudaldagch huuhen tednii hudiin taliin hamaatan bolj taarav. Amidral doroi neg ni bayan hamaatandaa hezee am saitai bailaa.
"Manai Chimed ah ch gaigui hun. avgai i gej aihtar huuhen bii dee. Namuunaa bagadaa hoorhon ohin baisan. odoo tsarai muutai bolchihson baina lee. Tegeed yostoi duraaraa amitan bolson gesen. USA-d surch baigaad surguulia hayaad irsen. Naran egchiin neg naiziinh ni huutei uerhdeg yum gesen. eejteigee France yavaad irehdee arvan heden myangan euro-giin huvtsas avchirsan mortloo neggiig ni ch omsoogui geed l bodchih. ger ni Zaisangiin tend 2-3 n davhar harsh baidag yum" geed l boli gej zogsootol ni yarij garav.
Iiinhuu ter ohinii tuhai sonsson duulsan buhen ni ehiin setgeliig ulam tugsheev. Huu ni onoo margaashgui l bayan ailiin hurgen bolchihood nud uzuurlegden dooshoo oroh geed baigaa met buhimdana. Oodor hed hed utasdahad dandaa utas ni salgaastai baiv. Bodvol nogoo ohintoigoo zugaalj yavaa biz. Daraa ni yahav? 10-20n say togrogoor bayan ailiin ohinii gants udaagiin goyliig beltgeh bel Itgeld baihgui shuu dee. heden jiliin omno etseg ni genet yavaad oghod huu ni yamar ih setgeliin zovlond unalaa.
Getel odoo heterhii bayan ailiin ohintoi uerhej yah ni be dee. bas l setgeliin zovlond unah bolno gej bodhoos taivan suuj chadahgui bailaa. Tuunees gadna Jakagiin helsen ugiig l ter yagaad ch setgeldee zovshoorch chadahgui baiv. yu gevel ter ohiniig bayan ailiin huuhed ged medeed hootsoldon guisen gedeg ugiig sanav. Ter huugee dotor ni orson shig bish yumaa gehed amidrald yaj handdag, yu bodoj yavdagiig sain medne. Itgel hezee ch bayan ailiin hurgen bolood amar hyalbar zamaar horongotei bolii gej ohiniig ni erguuleh humuujiltei hun bish. Ongotshon harhad huu ni goy gangan huvtsasand durtai, aytaihan haragdsan ohidiig erguulen zugaatsaj yavdag hongomosog huuhed shig mortloo dotood setgel ni tiim bish. Etsgiinhee goy gangan yumand durtai, uidamhai zang duuraisan mortloo eejiinhee alivaad unench, chin setgeleesee handdag ooriinhoo huchind itgeltei chanariig bas shingeesend ni ter bayarlaj yavdag yum. Namuunaas omno Itgel Jakatai niilchiheed doloo honogt 1 oor ohin daguulan , zoogiin gazar, billyard, saun hesch yavdag baisan ni unen. Zarim hamaatnuud ni hurtel Tsolmond " ene huu chin olohoo bolih ni ee. taaraldah burd neg oor ohintoi yavah yum" gej ch helj baisan. Gevch Itgel hun muutai, huuhemsegtee tegeegui . jinhene amidral zohioh hairtaigaa uchraagui bolood l zugaalj yavsan ni ter. Herev zurh setgelee neg l busguid ogoh yum bol ter hongomsog huuhnuudiig dahin neg nudeeree ch harahgui gedegt eej ni itgeltei baidag yum. Harin odoo ter hairtaigaa uchirchee. Daanch ter ni eejiinh ni helj zahisaar baital tentsvergui bayan ailiin ohin baij taarsan ni haramsaltai.


Last edited by california on Mar.31.05 9:52 am, edited 1 time in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Mar.29.05 9:26 am 
Offline
Уянгат Дууч Гишvvн
Уянгат Дууч Гишvvн

Joined: Oct.30.02 7:21 am
Posts: 432
Location: usa
61-r buleg
Tsolmon huugee usand orood garch irhed ni juice aygalj ogood yaria odov.
--minii huu tiim bayan ailiin ohintoi uerhej bolj baigaa yum uu? tiim erhi tanhil huuhed hetsuu dee. eejiinhee ih l bolgoomjtoi ehelsen ene yariag urgeljluuleh bodol Itgeld alga bololtoi. Hogjimoo sonson usee sensdseer suuv. Eej ni derged ni ochood chihevchiig ni salgaad
--hunii ug sonsoj baina uu, ugui yu chi? henee uurtai helsnee
---chi chin hezeenees iim aihtar rok hogjim sonsdog bolchihoov? gej tugshuurteigeer asuusan. Huugee rok hogjim sonsohoor iinhuu sandran tugshdeg ni ch uchirtai. Aaviigaa salaad yavahd 7-r angid surch baisan Itgel setgeleer unan ulaan rok bolson udaatai. Naizuudtaigaa niilj oron suutsnii dood hongiliin neg oroog zasch rok club bolgood shonojin uhliin rok sonch, neg udaa orshuulgiin gazraar yavaad hunii gavliin yas avchirhad ni eej ni medej tugshuur avsan. Eej ni ch teghed yostoi tevcheer zaan ter hachirhaltai sonirholoos ni holduulj chadsan daa. Huugiinhee tumbuushignees garsan trash rok hamtlaguudiin har darsan zuud met aimaar clip-tai huurtsguudiig ter ezguid ni tavij uzeed us ni bosoh shig bolson.
Bas neg udaa huugiinhee sonsdog neg duunii ugiig toli bichigtei hamjin baij angli helnees orchuulj hurte; uzsen. Burhanii esreg bostsgooj, uhliig magtan duulii geh metiin galzuu hunii odriin temdeglel gedeg shig l baij bilee.
Tuunees hoish Itgel rok neg ih sonsohoo bolij, ailiin huuhed rok sonssoor baigaad har tamhind orchihoj gene hemeen eejiigee neg udaa yarihad " eej min ta namaig rok-iin fan bolchihno gej aigaad baigaa yum uu daa. teghed chin mini shiljiltiin nas baisan yum. odoo yu gej hori garchihaad tiim yum sonirhoj baih yum" gej taivshiruulj baisan yum.
---za, eej ta onoodor yaachihsan yum be? bi chin zaluu hun. hayaa rok sonsolgui yah yum. ta odoo Namuuniig bayan ailiin huuhed geheer yu gej bodood baigaa yum. holniihoo huruund hurtel altan bogj zuusen amitan gej bodo yu. aav ni bayan bolhoos ter chin jiriin neg ohin. tegeed ch hunees gants gutliin mongo ch hamaagui salgachih yum san gej ooroo erchuud odoj yavdag huuhnuudiinh shig orovdomoor shunal baihgui, yum uzej nud tailsan ohin baihgui yu. Tegeed ch bid 2 margaash nogoodorgui suuh geed baigaa bish. dongoj uerhej ehlej baihad chin surjigneed baih yum. yarshigtai yum geed bosood yavchihsan.
Ter rok hogjimoos hoish eej huu 2-iin dund iim ul oilgoltsol, tolhiltsoon barag garaagui yum san. ter bosch noirnii em uugaad tsag harval shoniin neg tsag ongorch bailaa. Nohroo yavhad setgelee hatamjilan 2 ur min baihad bi gantsaardahgui gej ooriigoo taitgaruulj baisan san. Getel odoo tsagaa tulhad gantsaaraa yum gedgee tov todhon uhaarav.
Huuhduud ni tom bolood oorsdiinhoo amidraliig hoon odhod gantsaaraa uldeh ni. Tegheer ooriigoo bodoh tsag boljee gej gunigtai bodood shoniin gerlee untraav.
11-r sar garch tsas lavsan orson odor. Namuun negen banknii marketingiin heltest hagas odroor ajillah bolsoor neg l medhed 20 honochihson baiv. Ulaanbaatariin utaa ulam l otgoron Bogd uuliin oroid ovol ertiin tsas tsairan tsaashlah tsagiin huiten javar uleene.
--mani hun eejteigee muudaltsanaas hoish emeedee hani bolno gesen nereer gertee barag harihaa bolijee. Margaash ni ogloo hicheel deeree suuj baital eej ni utasdan odriin hool hamt idii geed uridiinhaasaa neg l oor, ooriigoo buruutgasan ch yum shig, ohinoo ulam hondiirhoos aisan ch yum shig ayduu ongoor yarihad ni ih l orovdon udiin hool hamt idjee.


Last edited by california on Mar.31.05 9:52 am, edited 1 time in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Mar.30.05 5:07 am 
Offline
Уянгат Дууч Гишvvн
Уянгат Дууч Гишvvн

Joined: Oct.30.02 7:21 am
Posts: 432
Location: usa
ZA HICHEELIINHEE ZAVAAR BICHEJ BAINA.

62-r buleg


Haramsaltai ni yamar ch ued sanasan yum ni buteed ireh yum bol tsaashlan baritsaa ahiulah geed baidag Naran Nasartai say uulzlaa, ta 2 uerhelee sergeej bolohgui yum uu gesnees bolj ohinoo dahin uurluulchihjee. "eej ee, tantai dahin ene sedveer yarimaargui baina. harin tanii ch minii ch uur garhaar bi gertee harinaa" gechiheed garaad yavchihsan yum. Ug ni bankind ajillah bolsnoo eejdee helj bayarluulhaar ochson ch uulzaltiin togsgol taalagdaagui tul ter tuhaigaa tsuhuilgasan ch ugui.,
Harin aavdaa utasaar ene medeegee duulgajee. Yamar ch ued ohinoo
demjdeggui yumaa gehed amidrald ni oroltsood baidaggui Chimed harin ene udaa " minii ohin marketingiin torshlagaa zuzaatgaad ooriinhoo comapny-d ajillah yum baigaa biz dee?" gesen ni bas l Namuund taalagdsangui.
Tuunii huvid aaviinhaa company-d ajillana gedeg bodol hezee ch torj baigaagui ni uchirtai.
Haa yavsan gazart ni tuuniig humseegui image bolj yavdag onooh tom company-nii zahiraliin ohin gesen nernees zalhaj guitsen hun tend ochood ajillahaar yu boloh bilee.
Zahiraliin ohin gej helegdej, humuusiin hudlaa zusardsan, ataarhsan hartsan dund yaj ajillah yum be?
Negent l aaviinh ni company yum chin sain ajillalaa geed magtuulah ni utgaggui, muu bailaa gehed hen boditoi dugneh yum be?
Ene amidrald ooriin gesen huvi zayatai torj, Namuun gesen ooriinhoo nereer duuduulj yavah yum san gesen moroodol ni aaviin company-d ajillah yum bol bur moson nurna gesen ug. Tend eej ni baihad l hangalttai, Huviinhaa company-d ajillaj baigaa yum baij, orsoldogch huuhenteigee yag adilhan ajil hiigeed , zahirluudiin zovlold tosol heleltsuuleed, aaviigaa yoronhiilogch oo gej duudaad l, heltsiin dargadaa zagnuulaad l baidag romantik yavdal Korea kinond l gardag baih. Gertee negen deever dor tsuglardaggui shaham humuus company-daa 3-uulaa hamt ajillan gedeg hemjee ni hetersen hereg bish uu? gej ter aavdaa helehdee gomdchih bolov uu ch gej bodsongui.
Getel aav ni tuuniig ugend gomdogui yum bailgui ooriigoo ilerhiileh geed baigaa yum biz dee? ayandaa ene bodol chin oorchlogdoh bailgui, ohin min... gejee. Chimed bol yamar negen yumiig ooriinhoo sanasnaar bolgoh gej zutgedeggui hun. Uugeeree eej ni baisan bol ohiniihoo bodliig ni yamar ch hamaagui argaar oorchilj, ooriinhoo company-d ajiluulah gej chadah buhnee hiin, yostoi uzej tarj, userch naaldah baisan. Harin aav ni tiimgui.
Namuun l ugui gesen bol za za geed l orhino.
Tegsen mortloo tsag hugtsaa ongoroh tusam aaviinh ni shiidver l zov baijaa gedeg ni ulam batlagddag bilee. Harin ene udaa l bitgii tegeesei gej Namuun zalbirch bailaa. Davahgui gesen davaagaaraa 3 davna gesen ugend aav ni ih durtai. Namuuniig anh eej ni yamar ch beltgelguigeer oros surguulid oruulhad aav ni " chi hagas jiliin daraa ene huuhdiig mongol surguulid l oruuldag baij gej amaa barina daa" gesen ni yag unen bolj ihenh hicheel deeree muu garsan ohinoo mongol surguulid shiljuulehees argaggui bolson bilee. bas 10-n jiliin omno Namuun duutei boloh dohson yum. teghed tedniih ene company-aa haraahan baiguulaagui, ehner nohor 2 yaamand ajilladag baisan ue. Bul nemeh bolsondoo 3-uulaa bayarlaj baital Naran Japan-d jiliin hugatsaatai suraltsah bolood ur honduulchihsen yum. Gertee urgej taivan baidag Chimed teghed ih l uurlan " chi arai gej oldson uriinhee amiig tasalsandaa nasaaraa tolgoigoo sh**j yavan daa" geed haalga savan garch odson yum. Hed honogiin omno eej ni emeed ni " ter jil Japan yavahiin orond huuhdee toruulchihdog l baij gej haramsah yum..." gej hooloi zangiruulan yarihiig Namuun sonsson yum.


Last edited by california on Mar.31.05 9:52 am, edited 1 time in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Mar.30.05 5:20 am 
Offline
Уянгат Дууч Гишvvн
Уянгат Дууч Гишvvн

Joined: Oct.30.02 7:21 am
Posts: 432
Location: usa
63-r buleg
Tiim ee, aav ni yumiig yag goloor ni helchihdeg hun. Tegvel Namuun neg l odor " bi ooriinhoo company-d ajillii" gej shiideh ni ee. Namuun bol zarim ued yu huseed , yah geed, yu hiih geed baigaagaa ch medehee bolij, ene uchir ni oldohgui aashindaa ooroo ch denduu ih shanaldag. Magadgui ehleed ooriigoo yu chaddag, hen be? gedgee tanih gesendee l ingedeg baij boloh yum. Aaviinh ni helsneer hezee negen tsagt Namuun company-daa ajillaj boloh l yum. Yamar ch gesen odoo l bish. Emnelegt asragchaar ajillasan gantshan sard Namuun hun az jargaltai amidrahiin tuld zorilgotoi baih yostoig uhaarsan ni hamgiin tom olz bolson yum. Ene udaa ch shine ajil tuunii amidraliig havigui iluu sonirholtoi, zorilgotoi bolgojee. Suuliin heden honogt zaluuchuudiin dund VISA card-nii heregleeg nemegduuleh tosliin shine sanaa oloh uraldaand oroltsoh geed Namuun tolgoi ni yamagt zavgui yavah boljee.
Tuunii ajilladag banknii card-nii tovd odort dundjaar 10-n card shineer needeg, jildee 400-ch hurdeggui gesen ug. Tiimees shine tosol sanaachilj heregjuulsneer card-nii borluulaltiig hed dahin nemegduuleh yostoi bailaa.
11 sar bol Ulaanbaatariin zaluuchuudiin jinhene show-nii sar bilee. Endees l Namuun negen shine sanaa oljee. Ene sard boldog rok, pop-iin hamgiin tom show-g iveen tetgej, tasalbart ni card ezemshih erhiin uniig shingeeh yum bol neg l odor 5000-aas dooshgui hereglegchtei bolj boloh yum. Tosloo hiihiin tuld hed heden diagramm zurah heregtei bolson tul ter onoodor ajilaa taraad Itgeltei hamt hiiheer boljee.
Tuuniig Itgeliin ajil deer ochihod "M-4"-iinhen id ajiltai suutsgaaj baiv. Mongold zochloh jild zoriulsan web huudas hiih shalgaruulaltand oroltsoh geed zavgui suutsgaaj baigaa ni ter. Namuun gadnaas javar daguulan
--za manai 4-n Gates web huudsaa dusch baina uu? geseer orov. Ter ajild orsnoosoo hoish mashinaa barihgui baigaa tul neleed holoos alhaj irehdee goldoo ortol daarsnaa dulaan gazar orj ireed l medev. Tuunii mendchilgeend Baagii duuguihen tolgoi dohin, Ayanga toonii mashinaasaa nudee salgalgui davgui ee gej, harin Jaka za daa, bid met ni yalj chadah yum uu daa geseer computer-iin araas bosch iren hariulhad Itgel chi buur daarchihaj , tsai uu geed us butsalgagch ruu ochingoo Jaka chi bitgii butelgui yum yariad bai. Ingej bodood baival yaj manai zagvar shalgarah yum be? gej uurtai helev.
--Jaka guai, bitgii sorog energy taraagaad baigaarai gej Ayanga heleed toonii mashinaa tachignuulna. Amjiltand hurehiin tuld Setgel zuin energy chiglel buyuu CECH-tei baih tuhai Itgeliin yarisniig hamgiin sain oilgoson ni Ayanga bilee.


Last edited by california on Mar.31.05 9:53 am, edited 1 time in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Mar.30.05 11:33 am 
Offline
Уянгат Дууч Гишvvн
Уянгат Дууч Гишvvн

Joined: Oct.30.02 7:21 am
Posts: 432
Location: usa
64-r buleg
Itgel yanz buriin manageriin shireenii nimnuud, herhen amjiltand hurch turgen bayjih tuhai zovlogoo, nomlol unshih hobby-tai. Ayanga ch yaj hurdan bayjih be, yaj zardalaa hemne be gej l bodoj yavdag tul gadnaas ni harhad temee yamaa shig shal oor ene 2 zaluu bayjih moroodlooroo l negen zugt harj, negen zorilgod negdej chaddag bilee. Anh Itgel 2 naiztaigaa niilj computer-iin uilchilgeenii ajilaa ehlehdee tamga ch ugui, tatvart burtguulhees aigaad company ch boloogui baisan ch olson heden togrog ni yamar ch tootsoogui alga bolood oreedui ni neg l burheg baisan. Getel neg odor Baagiigiin tanil Ayanga aaviinhaa computer-iig zasuulah gej irehdee tednii orlogo zarlagiig ni burtgej ogson yum. Udalgui ter 3-tai Ayanga ch bas naizlaj bolj tsaashid tom "M4-"iig baiguuljee. company-daa ner ogoh geed tsahim yum uu computer gesen ug orson shine ner oloh gej tolgoigoo gashiltal bodotsgoogood chadsangui. yarisaar baigaad 4-uulaa Amerikiin terbumtan Bill Gates-iig shutdegee medetsgeejee. Anhandaa 3-han huuchin shiree tavisan tureesiin jijighen oroogoo hezee negen tsagt Microsoft- shig tiv damnasan tom tom company-nii zeregt hurne gej tosoolhod ch ineedtei sanagdaj baisan ch Ford motors saravchind anhnii mashinaa ugsarch baisaniig duulaad setgel ni hamaagui taivshirtsgaajee. yum l bol Gates-ees jishee avch baidag Itgel neg odor Microsoft baishingiin podvald bairalj baisan tuhai unshaad ireeduidee iluu itgeltei bolson bilee. Mani 3 company-daa oor ooriin gesen uuregtei, oor ooriin image-tai. yamar ch yumnii ongo zohitsoliig hamgiin sain mederdeg Jaka desaigner-iin uuregtei baihad programchlal-iin hicheeldee tolgoi tsohidog Baagii ajiliin goliig nugaldag bol, hezeed shiidver gargaj chaddag Itgel tolgoi computer buyu zahiral, toolj boldog buhniig tootsoj yavdag Ayanga sanhuuchiin uuregtei.
Namuun Itgeliin hiij ogson tsaig avaad tednii ajiliig uimuulhees ain neg sandal avch chimeeguihen suulaa. Ajilaa hiigeechee gej tuuniig hichneen shaardsan ch Itgel gariig ni dulaatsuulah nereer zeregtsen suugaad moroor ni teverchihev.
--ochigdor internet uhaj suugaad yanziin goy neg site olloo gej Jakag yarai odood durtai sedevee hondoj baigaa ni ilhen orviilgoj bosgoson usee ileed
--ta nart bugdeerend ni bi e-mail-eer yavuulsanaa helhee martchihaj. Kurnikovo-iin charmai nutsgen zurag. yanziin goy huuhen yum aa hemeen yarij baital Zaya orj iren tsunhee tavinguut Jakag ochin tsohiod
--daanch tiim baih aa. Ayangiin e-mail hayag ruu orson chin ter zavaan oros huuhnii zurgiig yavuulchihsan baigaa yum daa hemeen hashgirhad Ayanga hooloi zasan dohio ogov. Busgui say l end Namuun baigaag anzaarch
--oo sain uu? chamaig harsangui. ene heden yumtai maazarsaar baigaad mendlehee ch martchihdag yum gehed
--chi hezee mendelj baisan yum. hen negniig zagnaad l orj irdeg biz dee?
gej Baagii am neehed Jaka harin tiim, neeh soyoltoi amitan shig gehed bugd ineeldev. Zaya anh Nmauuntai taniltsahdaa bayan ailiin ohinii derged dooshoo orchih bii gej bolgoomjlon biyee baridag baisnaa bolijee.
Ted 10 tsagiin ued tarj, Itgel Nmauun 2 yumaa hiiheer uldev. mani 2 hoyuulahnaa uldenguut neg heseg odriin soninoo yariltsan tevreldej suugaad ongorson jiliin card borluulaltiin diagrammiig hiij eheltel Itgeliin eej sandran utasdav. Duu ohin ni utasaa salgaad odorjin alga bolchihson gene. Nmauun ter 2-iin uerheld eej ni taagui handdag tul Itgel tuuniig gert ni hurgej ogoh getel zovshoorsongui " duugii chin olhod bi tusalii l daa" geseer hamt ger ruu ni garchee. Ovliin ehen sariin jihuun shono bailaa. Odriin orson tsas gudamjnii gereld gyalalzan, daarsandaa hurdan hurdan alhah humuusiin amnaas otgon tsagaan uur garna. Javart udaan zogsson mashinii beersen motor uuhilan baij araihiin aslaa.


Last edited by california on Mar.31.05 9:53 am, edited 1 time in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Mar.30.05 11:46 am 
Offline
Уянгат Дууч Гишvvн
Уянгат Дууч Гишvvн

Joined: Oct.30.02 7:21 am
Posts: 432
Location: usa
65-r buleg
Hediigeer ooroo gert ni ochii geseer irsen ch yag bosgoniih ni omno ireed Namuunii zurh tuulainiih met tugshin tsohilov. Minii huu yu geh emegtei hunii sandruu duu garch haalga ongoiloo.
Tsolmon anhandaa huugiinhee tsanaa baisan busguig harsangui. Haalganiihaa tugjeeg multalaad tsaash ergen utasaa avah zuur
--tsaad segsger yum chin ene oroi boltol haachdag baina aa? yadaj gar utasaa salgachihsan. tseejnii mah urchih yum aa gesnee huugee irmen hajuu tiish bolhod ni l say uerhdeg ohiniig ni harjee.
Boginohon nehii deel , jeans-n omdtei turihan ohin hatsraa yagaaruulan mendlehed sandarch guitsev. Utasaa butsaaj tavichihaad huu ruugee neg zemlesen, Namuun ruu neg uchirlasan harts chuluudan'
--za sain uu.. minii ohin? bi ene Itgeliig gantsaaraa irsen yum baih l gej bodood... ene ingeed uridchilj helehgui hun daguulaad irdeg.. hemeen olon yum negen amisgaagaar helehdee ter ohin ooriinh ni tosoolj baisnaas tes oor neg l aytaihan iluu dutuu mayaggui , bas harts ni shal huuhdeeree baisand setgel ni hongorood yavchihlaa.

--zugeer ee. bi l duu ni alga bolchihson geheer ni dagaad irsen yum. ta naizuud ruu ni yarisan uu? hemeen asuusnaa Itgel ruu harj
--chi utas ruu ni msg bichih. eej zagnahgui gej baina. haana baigaagaa yaaraltai medegd. yag odoo hariu bichvel ah ni 10000-aar shagnana shuu hemeen sanal gargav. Navchaa ohin ch mongonii surgaar udalgui ah ruugaa msg bichin zusland hamt amarsan naiziinhaa torson odort ochsonoo, 1-dugeer horoolold baigaagaa bichjee. Itgel Namuun 2 yavj Navchaag avchrav. Namuun garahdaa ta Navchaag bitgii zagnaarai. margaash l zugeer helne biz. tegehgui bol uenenee helhee bolichihno hemeen zahisan ni ooriinhoo 13 nasnii zoruud aranshing martaagui yavaagiinh. Tiim nasnii ohidiin zang sain meddegiinh bailaa. Iiinhuu duraaraa ohin duugiinh ni achaar Namuun Itgeliin eejtei ni taniltsan, tsag oroitson tul emeegiindee daguulan ochij honuulchihav. Namuuniig ooriinhoo tulhuureer haalgaa torhiitel ongoilgohod emee ni serj bosoh gesnee 2 hunii shivneldehiig sonsood ergeed hevtchihjee.
Ter 2-iin anhnii shono tosooloshguo saihan ongorchee. Yutai ch zuirlemgui orgil mochiin daraa tevrelden hevtej baihdaa Namuun urid ni tuunii amidrald neg zaluu baisniig Itgeleees nuusangui. Tiim ee, tuund tsoriin gants er hun baisan. Ter ni Hasar baisan. Hairtai l yum chin tuunees yuugaa ch nuuhgui gej busgui bodsondoo Itgeld ene tuhaigaa anhnii shonoo l yarichihsan yum. Itgel harin chamtai taniltsah hurtel nadad zondoo olon huuhen baisan. gehdee bi ihenhiih ni neriig sanadag ch ugui. bi chamaas omno hair gegchiig amsaagui yavsan. ene unen shuu. hair, sex 2 shal oor oilgolt yum gedgiig odoo l medlee geed unenee helsen chin bayarllaa gesen. Daraa ni.... Itgel unaad ogov. Namuun tuunii tseejiig derlen udtal seruun hevtej baigaad neg l medhed amttaihan noirondoo daragdan nam untchihjee.


Last edited by california on Mar.31.05 9:53 am, edited 1 time in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Mar.31.05 1:17 am 
Offline
Уянгат Дууч Гишvvн
Уянгат Дууч Гишvvн

Joined: Oct.30.02 7:21 am
Posts: 432
Location: usa
66-r buleg
Harin ogloo yaaga ach ugui ert 5 tsagt zaluu busguigees turuulen serlee. Gadaa uur temdegreh budeghen gerel oroog gereltuulne. Ene oroo Namuunii eej, nagats egch nariin oroo baisan ni odoo tuuniih bolson ajee.
Huuchnii mebeli ornii esreg taliin hanand oovo ni 30-aad jiliin omno Orosoos avchirch ohindiinhoo oroond hadsan delhiin gazriin zurag, bichgiin shireen deer tavisan byatshan globus, duuren nom orson taviur geed on udaan jiliig udsen huuchnii seheeten ailiin tsoohon hogshiliig todhon giiguulne.
Ene oroond baisan 2 oriig gargasnaas oor barag yug ch oorchloogui. Nomiin taviuriin dood davhart Namuunii avchirsan Sony markiin jijig hogjim, olon disc, huurtsguud l hamgiin shine edleluud biz. Emee ni ene buhniig solih shine tavilga avahaas durguitsdegees gadna Namuun ch ovoogiinh ni amid ahui ue-iig sanagduulsan ene nandin zuilsiig heveer ni bailgah durtai yum.
Namuunii emee 6-30d serdeg gesen. Tiimees emeegees ni turulj sereed ger ruugee garch alga bolohiin tuld gar utasniihaa seruulgiig 5-50d tavijee. Hairtaigaa uchirhaas omno eejiin erh huu baihdaa Itgel ene utasnii seruulgiig yaj ch jingenej, hanginaj, shagshrah chimeend serne gej gonj baisan bilee.
Getel hamag amidraliig ni orvonhgoor ni erguulsen hair hemeeh ene zurhend tusdag shudnii ovchin iinhuu navch serchigneh, salhi isgereh, daavuu surchigneh todiihen chimeend ch serdeg sorgog amitan bolgon huvirgajee. Namuun garaa derleed tuunii morond tolgoigoo naan nam untaj baih aj. Zuun gariinh ni buguind nogoo hairtai shuren buguivch haragdana. Nud ni davhraagui bolhoor seruun baihad ni sain yalgarch haragddaggui bolhoos nyalh unaganiih shig shig urt har sormuustai ajee. Huzuu ni nariihan bulbaraihan aristai, hatsar ni tsonhoor tusah budeghen gereld tsairan, uran nariihan homsog todhon zuraih ni haraad l baimaar hoorhon. Urid ni Itgel olon busguin ovort serj baisan ch ingej hair ni hurch, zurh setgeliin hamgiin nandin utasiig ni hondoj baisan ni gants ch ugui. Yalanguyaa ene namarjin zalhtal ni utasdan noiton hamuu shug zuuraldsaar baigaa Senigiin ovrot serehdee ter busguin baidgaaraa anain untaj bui amnaas ni ochigdoriiin uusan pivo, tatsan atmhiniih ni uner holildon hamar setlem evgui uner uleej baisand oi gutsandaa usren bosood bayartai ch uui garch odsonoos hoish dahin uulzaagui bultsaar yavaa yum.


Last edited by california on Mar.31.05 9:54 am, edited 1 time in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Mar.31.05 6:52 am 
Offline
Уянгат Дууч Гишvvн
Уянгат Дууч Гишvvн

Joined: Oct.30.02 7:21 am
Posts: 432
Location: usa
67-r buleg
Ter Namuunii uruul deer ayarhan unseed huvtsaslan semhen garch odloo. Tednii uudiig ayarhan haahdaa Itgel busguichuudiin yortontsod hiisen yalaliinh ni hamgiin suulchiin zogsool ene gedegt bat itgej bailaa.
Ene odroos hoish Tsolmon huugiinhee uerheld durguitsej chadahaa boliv.
Harin Hasar l Namuuniig zugeer l martchihaj chadahgui bailaa. Sonin deer garsan t*n*g zuragnaas bolj barag sui tavichihsan baisan busguigee aldaj ireduigee ballaj haylaa.
Ter hachin godgonoson yumaa hayaad Namuuniig ochij argadaach geed l eejiigee uglehed tobogshaaj yarshigtai yum hemeen zugataj baiv. Getel suuldee eejiinhee heldegeer nogoo godgonoson ohinoosoo ooroo uidan Namuuniig uguilj eheldeg baina shuu. Namuuntai hamt ongorooson ter odruud, uerhej togloj baisan tsag mochuudded tuund hairtai baisnaa ooroo medeegui gej uu?
Escel zugeer dasgal bolchihson yum bolov uu? gedeg asuultand hariulj ul chadah mortloo l tuuniig uguileh ni sonin. Ene huuhdiig humuujuulehdee bi denduu ih aldaa hiijee. Manai Hasar minii noloond heterhii orood huuhen zantai bolchihloo gej eej ni yaridag ni unenii huvitai ajee. Hasar iim huuhen zantaidaa oortoo anh udaa uur ni hurev. Yor ni Namuuntai uerhej baihdaa l bodoj baisan. Yag l bayan nohor morooddog huuhen shig. Gehdee yu ni bolohgui baigaa yum be? getel zugeer neg angiin hoorhon ohinoos bolj hamag tolovlogoogoo nuraachihdag. Namuunii naiz Javhaatai ochigdor internet cafe-d taaraldsan bish Namuuniig iinhuu ergen sanachihav uu getel ugui. Gehdee martah gej ooriigoo albadaj yavsan buh dursamj ni ter uulzaltaas bolj serhiitel sanagdan ene buhniig ergetsuulehdee hugrsen ni unen.
---Namuun sain biz dee?
----yostoi sain baigaa. Itgel ni dajgui goy zaluu. Namuund hachin ih hairtai.
---minii mendiig hurgechiheerei.
--chi chin neg heseg FM-iin suvag buhneer mendchilgee daigaad baisnaa yagaad tag bolchihoov? Odoo ch ongorson biz dee geed Javhaa aaliguiten tas tas hohorson. Tuuntei uulzsanii daraa l ter Namuuniig butsaan avahiin uld buhniig hiiheer ergeltgui shiidsen. Bodood baihad tuund tusalj chadah gants hun bol tednii aaviin tuslah Orgil bilee. Orgil gej ter ovjin zaluu mongonii toloo yu ch hiihees butsahgui hun gedgiig ter medne. Gar utas ruu ni zalgaval udaan duuduulj baij avlaa.
--sain uu? bi Hasar baina. yu baina ?
---aa gologdson hurgen uu? hi. bi tand yugaar tuslah be?
--chamtai uulzah hereg baina. hezee uulzah be?
--gologdson hurgen ene ter gej togloson shuu. hogshoon bitgii uurlaarai. mani ni zavgui baina. nogoodor odriin hool hamt ideh uu?
--zugeer ee, zugeer. yor ni yaraltai uulzmaar l baina. za yahav tegii. nogoodor shuu.
--ok.
Orgiltoi uulzaad yariagaa yunaas ehleh be? Namuuntai yavaad baigaa ter ondor amitaniig yaj holduulah be? tuslaach geh uu? esvel gaigui mongonii ajil baina geh uu? heden togrog heregtei boloh bol? 2-3 sayaas naashgui dee. za yahav. Namuuniig erguuleed avch chadval ter zergiin mongo yu ch bish. Eejees hediig avchihaj bolnol. Gehdee neg sayaas hetrehgui. Uldseniig ni olohdoo mashinaa baritsaand tavichihaj bolno. Yoroosoo gants neg naizaasaa avsan gnats neg zuun nogoonii oroo ch tolchii. Neheed yarshigtai yum. Ingeed l Hasar hadgalamj zeeliin horshoo ruu garch odov.


Last edited by california on Mar.31.05 9:54 am, edited 1 time in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Mar.31.05 8:56 am 
Offline
Уянгат Дууч Гишvvн
Уянгат Дууч Гишvvн

Joined: Oct.30.02 7:21 am
Posts: 432
Location: usa
68-r buleg
Harin Orgiliin huvid zahirliin gologdson hurgen yamar sanal tavihiig ter sonirhohgui bish sonirhoj l bailaa.
Gehdee ooroos ni yamar neg yum guih gej baigaa ni todorhoi baisan.
Tegheer yu gedeg bilee? avah hun bohiij, ogoh hun gediideg gegcheer baga zereg uned oroh ni zov gej terhen dotroo shiidjee.
Tuunees gadna tednii orsoldogch company-nii negen manager bas sonirholtoi sanal taviad tarhi tolgoi ni zavgui baisniih bilee.
2 odriin omno ter zaluu irj Orgiliig hoolond uriad company-iihaa shatahuunii borluulaltiin husnegtiig orj ogvol sain shagnana gejee. Ene bol osoltoi sanal bailaa. Tednii company-nii sanhuugiin heltsiin computer-uud mash nuuts tulhuurtei baidag. Ylanguyaa ter borluulaltiin dun medee zovhon yoronhii nyagtalngiin computert l baidag tul busad nygatlanguud ch sain medehgui. Gevch ter .. amlasan mongo ni 2 zahirliin haalgiig sahiad jild avah tsalingiinh ni niilberees ch havigui ih baisan tul oroldood uzii gesen hariu ogchee. Tegeed Hasariig utasdah uer herhen yoronhii nybo-giin computeriin nuuts code-iig tailahaa bodoj suuj baijaa.
Orgil mongond uner baidaggui gesen zarchmiig barimtaldag hun. Tuunii gadaad baidlaas ni hen ch dotood sanaag ni gadarlahad berh. Nevt shuvt shirtsen davhraagui bor nud, otgon homsog, dund zergiin nuruutai, usee yamagt bogino halimag bolgon zasuulj tosolno.
Duugaa hezee ch ondorsgohgui, yamar ch huniig yarij baihad nud ruu ni shirten tegii, oilgoo, bi tand yaj tuslah be geed l chihen deer tsetseg urgatal evleghen yarihaas gadna, usniih ni ter buuritai zasalt, changa ch bish, doroi ch bish negen jigdhen duu, tsav tsagaan tsamts, toliitol ni induudsen costyum ene buhen niileed hend ch tuiliin ih setgel toruulheer haragduulj chaddag.
Harin dootod setgeliig duranddag Eho apparat baidagsan bol iim har zaluugaaraa sanaa ni hav har bolchihson naidvargui etgeed gedgiig ni medej bolohson bilee.
Bur oyutan baihdaa dadlaga hiih gej ene company-d ireed dur uzuulj chaddag gaiham aviyaasaaraa undsen ajiltan bolj uldsen tuuhtei.
Uldeh uldehdee ehner nohor 2 zahirliin tuslah bolchihson l zaitaia aaviin huu bilee. Ylanguyaa emegtei hunii zang muugui medeh tul ooriinhoo yaridagaar Naran zahirliin tarhiig bazaj chadjee. Tuund torsnoosoo iluu bish yum gehed dutuugui itgedeg Naran yamar saindaa l ohiniihoo naiz zaluug sudlah uureg ogch baihav. Getel humsaa nuusan muujgai met sanaa muutai ene zaluu yavaandaa Namuuntai suuj hurgen ni bolood horongond ni ezen suuh bodol ovorloj yavdgiig ooroos ni oor hen ch ul medne.
Tuunii ene alsiin tolovlogoond nomer neg daisan ni Narngiin shuud iveeld bagtsan, bagiin naiziinh ni huu Hasar baisan bol odoo ter ni zamaas zailsan.
Gehdee olon aashtai Namuun Hasariig ugaas neg ih toodoggui baisan bol Itgel ter ohinii setgel zurhiig tatchihsanaaraa iluu ayultai gej tootsoolood baigaa yum. Namuun bol olon aashtai, erh duraaraa bolovch tsaanaa ooriin gesen bodoltoi tolgoig ni amarhan erguulchihej bolohgui ohin gedgiig ch Orgil sain medne. Bodvol Itgeliin tuhai l asuuh gej baigaa biz. Oor ch yum baij magadgui. Ter t*n*g amitantai holbooton bolj Itgeliig zamaasaa zailuulsan ch bolno. Harin tuunii doroo boss gej nerledeg Chimed zahiral tuslahdaa Naran shig tegj uushig, zurhee neej hamag nuutsaa daatgana gedeg gonj.
Ajilsag gavshgai, hol hongon chih zoolon zaluu eregtei tuslahdaa setgel hangaluun baidag ch oromdoh met nevt shuvt shirsen huiten nud ni ogt taalagddaggui tul nariin shiriin yumaa Orgild medegdehiig husdeggui.
Za ene ch yahav. Sanhuugiin albanii tolgoi computert yaj nevtreh be gedeg negdugeer asuudal bolood baiv.
Margaashiin oohnoos onoodriin uushig deer gedeg. Borluulaltiin negdsen dungiin husnegt aldagdsaniig chotgor ch medej chadahgui. Yalanguyaa zahirliin tuslah bogood yoronhii zohitsuulagch Orgil tuuniig hulgailan orsoldogch company-d damjuulsniig hervee baidag bol deed hucin burhen tenger l gadarlah baih. Tuund amraltiin odroor gants neg zul orgoj, hurd erguuleed tal zaschihaj boloh bailgui hemeen bodood ineemseglev.
Ene odor Chimed zahiral Moscwa yavchihsan, Naran hudaldaa uildveriin yaam ruu garsan tul Orgil neleed zavtai suuj bailaa. Ter bodoj bodoj yoronhii nygtlan Oyunchimegiin tuhai delgerengui medej avhaar shiidlee. Tegheer bolovson huchnees anket-iig ni olj avah heregtei. Dotuur holboogoor bolovson huchnii Bazarhand huuhen ruu zalgav.

--za Bazar aa, yutai baina daa? tuunii ene nyaluun duu ter duuhelzsen bie-tei, nohorgui huuhend shuud taalagdsan ni medeej.
--za zahirliin tuslah yu heregtei boloov?
--Naraa zahiral sanhuugiinhnii anket-iig avaad heden yum temdeglerei gesen yum. Udiin tsainaas omno gargaad ogvol ih l hereg boloh geed baina, ok?
--tegelgui yahav. Orgil anket avah gej Bazarhand--iin oroond orohdoo sayhan garsan shine setguul avaachij tal zasahaa martsangui.


Last edited by california on Mar.31.05 9:54 am, edited 1 time in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Mar.31.05 9:01 am 
Offline
Уянгат Дууч Гишvvн
Уянгат Дууч Гишvvн

Joined: Oct.30.02 7:21 am
Posts: 432
Location: usa
69-r buleg
--oo bayarlalaa. Sanhuugiinhniig kursd yavuulah gej baigaa yumuu? budaj derviilgesen sormuusaa dervelzuulen heregt durlasnaa nuulgui shirteh huuhnii oodoos Orgil onooh ul tsavchrah nudeeree haran
--medehgui ee. Zahirluud l medhees bish bi chin budaanii huuhed sh dee geed dotroo " gaigui bailgui, yah gej baigaagaa bas chamd heleh yum" hemeen zevuurheb.
Oyunchimeg 35 nastai, nohor, 2 huutei. Torson on sar odor huuhed, nohriinh ni torson odor, ners geed l hamag yumiig ni temdeglej avaad, 10 min daraa ter anketuudiig butsaaj ogov.
Ajil tarsnii daraa endees l hed heden huvilbar gargaj baigaad Oyunchimeg hatagtain computeriig neene dee.
Yoronhii nyabo bol busad huuhnuud shig eldevt durlan, hov jiv yariad baidaggui, nohor degeedchih sanaatai iluu harj yavdaggui, ajildaa denduu sain, nyagt nyambai, dajgui tsarailag huuhen baidag. Company-nii tsever ashig, orlogo, zarlagiig 2 zahirlaas gadna gantshan Oyunchimeg l medne.
Gevch ajiliinhaa gol gol too barimtiin talaar gants ch iluu ug duugarna gej ugui. Tgeheer computert ni haldahaas oor arga baihgui gesen ug. Oyunchimeg uliral bur tatvariin alband ogoh huuramch tailan, zahirluudad zriulsan jinhene tailan 2-iig gargada. Chimed zahirliin bicheg tsaasiig emhelj baihdaa Orgil ter jinhene tailang uzchih sanaa baidag bolovch olddoggui yum.
Herev odoo ter jinhene tailang olchih yum bol zugeer neg borluulaltiin husnegtees iluu une hurgen zarchihaj bolno shuu dee. Ter tailang orsoldogchid ni tatvart ogchih yum bol hereg ch mandana daa.
--gaali deerees surag baina uu? Oyunaag minii oroond duu geseer Naran orj irlee. Orgil say l company-iinh ni esreg tosoolhiin argggui horon sanaa vorolon suugaagui hun shig usren bosoj ezgui hoiguur ni utasdsan humuusiin ners, gaali deer irchiheed baigaa shatahuunii tuhai iltgeheer oroond ni dagaj orloo. Orgiliig garhad yoronhii nyabo ug duugui tolgoi dohiod zoron orloo. Bodvol gaaliin tatvart toloh mongonii shiljuuleg deer gariin useg zuruulah gej baigaa biz. Ajil tarsnii daraa Orgil hiih yum ihtei hun bolj neleed udaan suugaad 8 bolson hoino sanhuugiin oroo ruu orloo.
Ochigdor neg salangiinh ni haysan tulhuuriig olj avaad semhen huviluulchihsan hereg. Yoronhiilogchiin computer-iig hurdhan asaalaa. 2 huugiinh ni ner, tovchilj duuddag baij boloh ners, nohriinh ni ner geed password-iig ni tailah gej udaan notsoldsonii etsest 4-uulengiinh ni torson on sariin niilbereer computert nevterch chadlaa. Sanhuugiin programm deerh olon file-uud dund onooh unet husnegtiig haij garlaa. Arai gej borluulaltiin heden husnegt olood baital tsahailgaanii huchdel bagasan anivaljaj baisnaa gerel parhiin untarchihlaa. Computer ch tag. Mani hun hav haranhguin dund haraal taviasaar asaaguur halaasnaasaa avch gerel gargav.
Balarsan yum. tok barigchid ni zalgaagui computer-iig yaaran asaasan baiv.
Hurdlahgui bol jijuur orood irne. End yamar neg yumaa orhiogui gedegtee itgeltei bolsnii daraa semhen garch haalgiig ni tsoojlood ooriinhoo oroond dongoj orood suutal jijuur gar chiiden barisaar shagaiv.
--tog tasarchih yum. yavahaas gej ter tsovoo duugaar oguuleed palitogoo omsloo.Garah haalgan deer marketingiin albanii 2 zaluutai taaraldsan ni bur ch sain bolov. Ter 2 computer togloom toglosoor oroitsonoo yarin, tok barigch zalgaagui bol computer shatah baij. ter tasrahiin omno huchdel aihtar uelzsen getsgeej baiv.
Margaash ni ch hereg mandlaa. Yoronhii nyabo-giin computer zad shatjee. Shatah shatahdaa hard-nd ni baisan buh medeelel ustsan baiv. Ter odor yoronhii boss dongoj irsniig heleh uu, ulirliin tailangaa tatvart ogoh barag suulchiin odor tulchihsan baital computer dotor ustchihsan gene. Buh computer-iig untraagaad yavdag mortloo yagaad ochigdor sanhuugiin albanii tolgoi computer asaalttai, tegsen mortloo tok barigch zalgaagui baisan ni gaihaltai.


Last edited by california on Mar.31.05 9:54 am, edited 2 times in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Mar.31.05 10:17 am 
Offline
Уянгат Дууч Гишvvн
Уянгат Дууч Гишvvн

Joined: Oct.30.02 7:21 am
Posts: 432
Location: usa
70-r buleg

Urid ni ene company-d hezee ch iim butelgui yavdal tohioldoj baisangui. Orgil idevhi gargan hed heden sain zasvariin gazar ruu utasdan, manai yoronhii ug ni mundag nyambai hun dee hemeen shogshirch " ter medeelliig sergeej bolohgui yum baih daa" gej uglen ooroo hamag hergiin ezen bish yum shig bolj ogvol ter computer-iig ni zasuulaad zahirald onoo avchih yum san gej ichih ch ugui bodoj bailaa. Harin nogoo husnegtiig zarj hetevchee zuzaatgah ni hudlaa boljee. 2 ch zasvarchin irsen bolovch hard ni buren shatsan baina, avch yavaad oroldood uzii gesen ch zahirluud zovshoorsongui. Company-nii sanhuugiin hamag nuutsiig hadgalsan ter computer-iig gadagsh ni hamaagui gargah ni ayultai hereg baiv.
Namuun yag ene odor 3-n ue-iin namtraa bichih bolood aavtaigaa yaraltai uulzah gej irhed ni hereg mandchihaad baihtai taarchee. Itgel gadaa mashind suugaad uldsen baiv. Aaviigaa oroondoo baigaa gedegt itgeltei baisan Namuun uudend nii suuj baisan Orgiltoi tolgoi dohiod l haalga ruu ni zutgev.
--zahiral sanhuugiin oroond baigaa. bi utasaar helchih uu? Orgiliig ingej helhed ni say l tuunii baigaag anzaarsandaa Namuunii ineed hurev.
--zugeer, zugeer. bi ooroo ochood uulzchii.
Ter sanhuugiin oroo ni aaviinh ni oroonii hajuuhand baidag yum chin enuugeer utasduulaad baihdaa ch yahav dee. Eej ni baihgui baigaa bololtoi.
--uchiirg ni oloh l bolj dee geseer sanhuugiin oroond zogsoj baiv. Namuun yamar negen yum bolsniig oilgov.
Yordiin ued bol aav ni ajiltnuudaa oroond ni duudaj l uulzdag hun. Harin haayaa zaal avch sags toglohdoo l ajiltnuudtaigaa chi bi-dee huren ineej hohorch baidag yum. Garaa omdniihoo halaasand shurguulchihsan neg computer ruu tongoij zogsson aav ni tuuniig haraad oo minii ohin, aliv oroond orii geseer garaad irev.
--aav yu boloov?
--balarsan yum. manai sanhuugiin albanii tolgoi computer shatchihsan yum baih. naidvartai huneer yaraltai zasuulmaar baina. minii ohin yamar ajiltai yavna?
--3-n ue-iin namtar bichih bolood yum asuuh gesen yum. Harin computer-iig chin bi neg hund uzuulchih uu? Namuun aav ruugaa zalijin nudeer harav. Neg hun gedeg ni nogoo uerheed baigaa zaluu ni bololtoi gedgiig aav ni gadarlaj l bailaa. Onoog hurtel uerhchiheed Itgel Namuunii emeetel l taniltsanaas bish, aab eejteig ni nuur tulan uulzaagui l yavaa ajee. Eej ni medeej Itgeld tal mutai baigaa. Alivaa geriin ezegtei ni tal muutai handaj baival ter ailiin haalga tuunii huvid haalttai baidag yum chin. Neg l odor eejiin aash ni zoolorch Itgeliig geriihenteigee taniltsuulchihna gej naidaad Namuun ch neg ih hicheesengui onoodriig hursen yum.
--zaluu hunii tolgoi siireg baida. uzuulii dee. gadagsh ni hamaagui zoolgoj bolohgui dotorhi medeelel ni manai company-nii sanhuugiin nuuts yum shuu.
Namuun ch gadaa mashindaa suuj baisan Itgeliig sanhuugiin oroo ruu hotlon orloo. Ene computer-tei l zalgaatai yum shig tsagiin monhod ard ni suugaad company-nii hamag mongonii ergeltiin sudsiig atgaj suudag yoronhii nyabo buur tsarai aldaj guitsjee.
--mini duu naad computeriin chin hard-iig sergeej boloh ni uu? ajiliin uer hiij baigaa yumandaa hamag anhaarlaa handuulchihdag zangaaraa Itgel tuunii asuultand hariulsan ch ugui computer-iin tarhi zurh ni bolson hoorhii processor-iig uhaj garlaa. Tegsnee ard ni zogssor baigaa nyabo ruu ergen harj
--goridlogo baih shig baina aa gej bayarluulaad gar utasaaraa Baagiig duudav. Ter 2niileed ajiillaj ehelsen bol orchnoo ch medrehee bolidog tul Namuun onooh


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Mar.31.05 2:40 pm 
Offline
Уянгат Дууч Гишvvн
Уянгат Дууч Гишvvн

Joined: Oct.30.02 7:21 am
Posts: 432
Location: usa
71-r buleg
Namuun onooh 3-n ue-iin namtaraa bichiheer aaviinhaa oroond orloo. Uudend ni neg ih ajiltai hun shig dur uzuulen suusan Orgil unshij suusan tsaasnuudaasaa harts salgan
--minii hereg boloogui biz? gehed ni Nmauun zugeer l tolgoi segsreed ongorov. Tuund Orgil hezee ch taalagdaj baigaagui, torolhiin buunii nohoi met sanagddag yum. Shireeniihee ard utasaar yarin maadaij suusan aav ni udalgui yariagaa duusgaad
--za nogo hun chin manai computer-iig seheeh ni uu? gej aav ni baga zereg hoshignoson ongoor asuugaad ohiniihoo derged suuv.
--goridlogo baina geed neg naiztaigaa hamt uhaad suuj baina.
--bank-nd ajillah taalagdaj baina uu?
--minii tosoolj baisnaas hamagui iluu sonirholtoi. Urid ni bi eej ta 2-t ataarhdag baisan. Tegeed hezee negent tsagt ajildaa ta 2 shig durtai baij chadah bolov uu gej boddog baisan. Odoo bodhod ta 2 zovhon mongonii toloo ajildaggui yum baina.
Durtai ajilaa hiih chin jinhene kaiff-tai baidag yum baina. Visa cardn-nii borluulaltiig ogtsom osgoh marketingiin tosliin uraldaand minii tosol shalgarsan.
---sain baina. eejteigee hel amaa ololtsoh gej baina uu?
Namuun bagiin zangaar aav ruugaa duhaigaad namtar bichih tsaasaa gargahaar havtasaa uhaj garav. aav ni tom duugaar ineesnee za ter computer uhaj baigaa humuus deer ochood irii geed garaad yavchihav.
Tegenguut ni ajiliin orooniih ni ard baih amraltiin byatshan orooniih ni horgogchnoos huiten juice gargan zalgilav.
Chimed ajil hiij baina gej biyee zovoolgui ineej, hohorch hoshignood suudag mortloo hamag yum ni id shidiin yum shig butchihsen baidag hun.
Yamar ch ued uurlaj buhmidah ni hovor. Oort ni durgui zarim hun tuuniig julik amitan gej sem muultsgaadgiig sonsood toodog ch ugui. Zaluudaa shuleg zohiodog, horog tatalbar hiih durtai baisniig ni Namuun duuriagaad l bagadaa zuraach bolno gej zutgedeg baisan biz.
Ajiliinhaa oroond mongoliinhoo nertei zuraachdiin ajluudiig avch olgoh durtai. Tiim bolhoor ni Namuun aaviinhaa oroond oroh durtai.
End neg l ayduuhan, gegeen ongo bureldej, urlagiin buatshan sumd orson met setgegdel torno. Zarimdaa buhimdsan uedee uran zurguudiig haraad suuhaar dorhnoo taivshirchihdag yum.
Udalgui aav, eej 2 ni hamt orood irev. Eej ni ohinoo haraad bayarlaj baigaa ni ilt ineen
---manai zoruud ohin suuj baih chin. aliv unsii geed hatsar dere ni unsehed Namuun durtai gegch ni unsuulsendee ooroo ch gaihav.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Apr.01.05 4:56 am 
Offline
Уянгат Дууч Гишvvн
Уянгат Дууч Гишvvн

Joined: Oct.30.02 7:21 am
Posts: 432
Location: usa
72-r buleg

Urid oroi ni emee ni tuuniig hicheelee hiij suuhad ni hajuud ni suusnaa " minii ohin odoo tom bolchihloo. eejteigee saihan evtei baimaar yum. 25 hursen hoinoo chamaig gargah gej yaj zovson gee. hundreltei torson yum shuu dee. bidnii bagad ehiinhee oodoos muuhai harsan huniig ch daj davshgui nugeltend tootsdog bailaa. bi shutleggui yavsan mortloo l ene ugend itgedeg baisan yum gej baahan yarij baigaad garsan."
Namuun ch orondoo orson hoinoo hed honogiin omno eejdee arai l hatuu ug helchihsenee oilgoj gemshih setgel torsoor untsan bilee.
Harin aav ni eej, ohin 2-iin tiin ev nairtai, nuur nugas shig baigaag haraad bayarlasan ni ilt, turuunees hoish duugarsaar baigaa utasniihaa delgets ruu neg hyalamhiigeed untraaj tavisnaa
--ene 2 zaluu chin siireg tolgoito uls baih shig baina. Shonojin suugaad hard-iig ni sergeechiii gej baina geed ih l maadgar suuna.
Namuu ch computer zasch baigaa 2-iin hajuud ochij jaahan suugaad oroi hool avchirch oghoor bolj aav eejteigee hamt gartsgaajee. Oooriinh ni hiisen balgiig zasahaar number 1 orsoldogch Itgel hureed irsend hamgiin ih baraisan hun ni Orgil bailaa. Mani er ter hard-nd baigaa material-aas gants ch useg bitgii sergeesei gej dotroo zalbirsaar harisan ch margaash irhed ni goridlogo ni talaar bolson bailaa
Itgel yoronhii nyabo-giin computer-iig barag zasch ardiin baataraar todorchihood yavchihsan baiv. Hamgiin gol ni boss-iin setgeld ireeduin hurgen ni barag 100% niitsen bololtoi. Ajildaa irenguutee ene medeeg sonsood
--daanch siireg tolgotoi zaluu baih shig baisan yum. bas ooriin gesen business-tei gej baigaa. Iim zaluuchuud tsaashaa ih yavna daa. chi huuhdiin heregt bagahan shig oroltsoj bai l daa gej enhertee heleh ni sonsogdjee.
Siireg tolgoitoi tsaashaa ih yavna daa gedeg ni tunii ih unelsen hundee heldeg ug ni bilee. Naran ch eserguutsej yum helsengui. Tuund ohiniih ni esreg oorchlolt l sonin bailaa. Namuun uridiinh shigee tsag yamagt uitgarlaj, olon aashlah ni bagasan jinhene busgui hunii namba suuh shinj orsniig ni ter onoodor l genet ajiglajee. Ashgui dee. Ohinoo tiim aashtai bolsond ni ooroo l buruutai gej suuliin ter hed honog sem gemshij yavsan. Getel odoo l setgel ongoih shig bolov. Gehdee Namuund ooroos ni iluu ene ondor zaluu l ingej huctei noloolchihloo gej uu?
Getel Orgil ene zaluugiin tuhai yu gelee? 7 honogt neg huuhen solidog, etseg ni hayaad yavsan gesen. Etseg ni haysand ooriinh ni buruu gej yu baihav. harin ter huuhen solidog ni? yamar ch gesen Orgil ortoi l yum helsen baih yostoi. gelee geed yahav harj l baihaas. Negent l ene zaluug ohin ni songosnoos hoish. Tegehgui bol ohinoo aldsantai adilhan, magadgui uurd gomdooh baisan yum bil uu?
Namuun ogloo ni Itgelteigee yariad nogoo computer-iig zasaj chadsaniig ni sonsood sayhna marketingiin tosliin uraldaand shalgarsnaasaa hamaagui iluu bayarlav. Itgel chadlaa. ene bol gantshan ter computer-iig zasaj chadsandaa ch bish hairtai zaluu ni tolgoiniihoo achaar aav , eejid ni ooriigoo huleen zovshooruulj chdlaa gesen ug. Ooorsdoo unaj bosoj baij hol deeree zogsson bolhoor ter 2 iim l zutgeltei chadvartai zaluusd durtai baidag yum. Harin Itgel " Baagii baigaagui bol bi ch gantsaaraa barahgui yum bilee" gesen ni tuund bur ch ih taalagdav. Tiim ee. Itgel bol ooriigoo hooson magtagch, hudlaa dur uzuulegch bish. Namuun tiim zantai huniig uzej ch chaddaggui. Itgeltei taniltsanaasaa hoish tuunii olon sain chanariig ni tanih tusam Namuun ulam setgel tatagdaj bailaa. Hamgiin anh disco-n deer Itgel tuunees uuchlalt guihaar irhed ni tegj uhaangui zugtsanaa bodhod ineed hurmeer. Odoo bol ohidiin harts unagasan ene saihan zaluugiin zurh setgeliig gantshan hartsaar tegj huchtei tataj chadsaniigaa huvi zayaanii beleg l gej boddog boljee.
Ter ugaalgiin oroo ruu orj taataihan suniagaad tolind harav. Setgel sanaa deed zergiin oodrog baigaa bolhoor oortoo ch ih taalagdaj baiv. tegeed toli ruugaa haran setgel duuren ineemseglehdee " toli min nadaas sain energy shingeej avaad l baigaarai. daraa ni namaig setgel gutruu baih yum bol ene energy chamaas tsatsarna" gej bodon shudee ugaaj garav. onoodor hicheeliin daraa ajiltai, taraad Itgelteigee uulzana gej bodohoor amidral yutai saihan be? ogloog ingej taatai ugtaj chadval buten odor setgel oodrog baidag ajee. ter odriin hicheel yaajshuuhan ongorsniig ch anzaarsangui neg l medhed tarj bailaa.
Break-eer Javhaa Itgel-ees zondoo msg irjee. Oroi ni Javhaa surguuli deeree namriin collekts uzuuleh tul zaaval ireech gej morgon guijee. morgon guih gene shuu. ajilaa taraad Itgeliig daguulaad ochihoor shiidlee.
Itgel ch shonojin computer uhaj noirgui honoson mortloo hicheel deeree uridiinh shigee uurgeleh ch ugui baigaadaa oortoo ih gaihaj bailaa. Urid ni tuuniig durlasan Shakespere gej hochijl baisan Jaka naiz ohiniihoo aaviin company deer shonojin computer zasch honosniig ni Baagiigaas sonsood hurgen huu huchtei gedeg ni unen yum baina gej bi naiziigaa haraad l oilgoloo hemeen yavuulj baiv. Tedniig hicheel taraad ajil deeree ochihod Ayanga bolson yavdaliig sonsood Jaka shig marzaganah shaltag bolgosongui
--tedniih chin Namuunii aaviin company bailaa geed une halsgui ajil hiilgene gej baihgui sh dee. ta 2 arai mongo avaagui yum bish biz dee? gev.
Itgel Baagii 2 mongonii tuhai yu ch yariltsaagui computer-iig ni zaschihaad irsen tul say l sanasan met harts soliltsov.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Apr.01.05 10:42 am 
Offline
Уянгат Дууч Гишvvн
Уянгат Дууч Гишvvн

Joined: Oct.30.02 7:21 am
Posts: 432
Location: usa
73-r buleg

--za arai ch dee. za yahav. Itgel ireeduin hadmiinhaa yumiig gej bodson yum bol Baagii une holsgui ajillasan yum uu? Ingej bolohgui dee. yum buhen une holstei baih yostoi. yamar ch tanildaa torson eej chin ch baisan hiij ogoh gej baigaa ajiliinhaa holsiig ehleed tohiroltsoj sur geed l Ayanga surgaj garav. Uuniig ni Jaka Ayangiin monitarzmiin onol hemeen shooldog aj.
--arai ch dee. chi eejdee gants yum hiij ogchihood mongo nehdeg gej uu? hemeen Baagiig unduutshad Ayanga
--hiij ogchihood bish hiij ehleheesee omno. eejeesee yagaad nehej bolohgui gej. jishee ni manai eej printer yanzalaad og gevel bi heden togrog yum be gej asuuna. ter chin eej l heregledeg bolhoos tsaad ezen ni toriinh. bi yahaaraa tord unegui zaragddag yyum be?
--za za . tegvel ajiliinh ni yumiig hiij ogvol mongo nehne geech dee
Ene uyer medsen yum shig computer-iin ezen yoronhii nyabo ni utasdan nehemjlehee yavuulchih gejee.
Ayanga ch mongonii surgaar nehemjlehiin mayagt gargan boglood uuhain tas garch odloo. Itgel Namuuntai msg bicheltsen ene yariand barag oroltson ch ugui. Ayangiig garanguut Zaya orj irsnee
---sain baitsgaana uu? hovguud ee. Ayanga haachaa be? dongoj say l ajil deeree baina gej baisan
---tanai nohor l bolson hoino mongonii hoinoos yavsan gej Jaka hariulav.
--aan gaduur haniad ih baina. ta nart usand uusgadag Vitamin C avchirlaa. gehdee mongoo ogorei. huuye Itgel ee, Namuun ta 2 chin 2-uulaa mobinzo-toi biz dee? tegeed yu gej msg bicheed baigaa yum be?
--ene 2 shig haluun deeree baigaa humuust msg bicheh ni goy baidag bailgui gej bas l Jaka omnoos ni hariulaad
--manai ashigtai zovlogoo bulangiin hotlogch bas yamar Vitamin avaad ireev? chalh sergeegch vitamin alga uu? hemeen marzaganav.
Zaya urgelj tedend bolon Ayangad krantnii usiig shuuhgui uuval hodood muuddag gene, hiam utsan mahand nitriiin davs ih baidag bolhoor hort havdar boldog gene, Mah iddeggui amitad hamgiin urt nastai baidag gene , bugdeeree mahnaas garii gehchilen hotlogch zovlogoo ogdog tul ashigtai zovlogoo bulangiin hotlogch gedeg ner avchee.
Tednii huvid hicheeliin daraahi ajliin odor ni iimerhuu hogjiltei bogood amarhan ongordog bilee.
Harin Ayangiig Namuunii aaviin company-aas mongoo avhaar ochih uyer Orgil, Hasar 2 oroi uulzahaar tohirch baiv. Ug ni ter 2-iin uulzah yostoi odor margaash baisan ch uil yavdaliin ornol yaarhaas argaggui bailaa. Orgil company-iinhaa sanhuugiin nuuts too barimtiig oor company-iihand hulgailj ogoh geed butelguitsen ni Itgeld olz bolson bilee.
Ingeed l ter Itgeliig zamaasaa zailuulhad Hasartai hamtrahaar shiidev. Hasar ch tiim sanaataigaar l oortei ni uulzah geed baigaa ni medeej.
Gehdee tuun shig dutuu uhaantai amitan orgiltoi hamtarsnaar daraagiin daisnaa beltgej baigaagaa yaj medeh bilee.
Ajil tarsnii daraa mani 2 hun tsootei zoogiin gazar uulzav. Neg grushik beer zahialaad l ajil heregtee orjee.Ergdee Nmauuniig olj avmaar baina. Ter Itgel gedeg amitaniig zamaasaa zailuulhad tuslaach geed Hasar say togrog amlav.
Orgiliin hoh ineed hurchee. ter mushiin ineegeed onooh oromdoh met hurts nudeeree Hasariin nuur ruu tag harsnaa
--ene ajildaa namaig tusalj chadna gej yagaad bodoov? gej asuuv.
--chamaig chadna gej bi medej baina
--nuulgui helhed hogshoon, mongo chin baga baina. nogoo talaar Naran zahiral chamd taltai baidag bolhoor l bi chamd tusalah geed uzii.
Udaan ch yariltsangui. mani 2 Itgeliig yamar negen hils heregt unagah, tegehiin tuld uuniig hiij chadah naidvartai hun oloh, gehdee ter huniig Orgil olood daraa ni Hasar ooroo biechlen uulzaj zahialga oghoor tohiroltsood salav. Doloo hongiin dotor Hasar mongo nemej burduuleh, Orgil nogoo huniig olchihson baih yostoi bailaa.
Mongond uner baidaggui gej uzdegteigee adilhan zorilgodoo hurhed arga hamaagui gej Orgil boddog hun. Tiimees ch oortoo heregtei humuusiin jagsaalt hotoldog ajee. Hasartai uulzsaniihaa daraa ter gertee hariad nogoo devteree erguulj garlaa. Eejiigee dongoj 18-taid butach huu ni bolon torson Orgil ovoo, emeeteigee Bayanhoshuund oschee. Eej ni tuuniig 6 nastaid huntei suuj, bairtai bolood irj avah getel ter ochsongui. Eejiinh ni daguulj irsen hoid etseg huud neg l zevuun huniirhuu sanagdsan tul ovoogiindoo uldeheer shiidsen yum. teghed dongoj 6 nastai baij yamar zov shiidver gargaj chadsanaa ter gaihdag yum. suuld ni surguulid orson hoinoo Orgil neg udaa orondooo seruun hevtej baigaad eej, emee 2-iinhoo yariag sem sonschihson yum.
--bi huugee avaachaagui ni zov bolson baina lee. eej min
--za yaav?
--Tsogoo neg udaa halamtsuudaa chinii beltreg chin tsaanaa l neg chonon sanaatai. harts ni hurtel huuhdiinh shig bish zevuun sanaatai golog baigaa yum ene ter gej heruul odood baisan. hamt baidag bol ad uzeh shinjtei hemeen yarihiig sonsood honjil dotroo garaa hazan hoid etsgee zanan hevtjee.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Apr.01.05 2:49 pm 
Offline
Уянгат Дууч Гишvvн
Уянгат Дууч Гишvvн

Joined: Oct.30.02 7:21 am
Posts: 432
Location: usa
74-r buleg

Odoo hoid etsgiinh ni jiriin neg dundaj ail. eh negtei duu nar ni ahaasaa neg l hondii osson tul Orgil ooriigoo gantsaaraa hun gej uzne. ovoo ni ongorson jil ood bolson tul emeeteigee 2-uulahnaa 5-n hanatai gertee nam gumhen tovhiitel amidarna.
Odoo minii huu sain ehner avchihval boloo doo gej emee ni yaridag ch Orgiliin bodol oor. hediigeer 2 hund bol zaitai, saruulhan ch ooriin gesen gants tusadaa bulan ch baihgui mongol gert emeegiinhee derged yaj huuhen avchirah yum be? tegeed ch ehner avaad l huuhduud torood ehelne. hamag tsalingaaraa zeeliin bairnii huu tolood l gar hooson uldene.
Ingej zaluu nasaa ongoroohiig ter husehgui bailaa.
3-n jiliin omno ter deed surguuli togsood angiaraa Handgaitd odriin amraltand yavjee. margash ni ideh ch yum ugui mongo ch ugui, uuh arhi ch ugui bolson boon amitniig angiinh ni Bilguun amraltiin hajuuhand baih zuslandaa urij avaachihjee. teghed l Orgil amidraldaa gutrah shig bolson. Bilguun ter 2 sain naizuud bailaa. Orgil tuunees buh talaar iluu, oyutanii erdem shinjilgeenii shildeg oyutanaar shalgardag, Bilguun shig ih mongo gariin salaagaaraa ursgadaggui, arhi uudaggui, tamhi tatdaggui teglee geed yu hojiv?
tsaashid ch amidralaas yu hojih yum be? tednii 3-n davhar narsh, gadaahi usan san,


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Apr.04.05 5:00 am 
Offline
Уянгат Дууч Гишvvн
Уянгат Дууч Гишvvн

Joined: Oct.30.02 7:21 am
Posts: 432
Location: usa
75-R BULEG

Tednii 3-n davhar harsh, gadaahi usan san, angiinh ni 20 garui amitniig elbeg bagtaah uujim tselger zochnii oroo ooriinh ni nasaaraa amidarsan oovgor esgii gertei haritsuulhad daanch shudraga bish sanagdsan.
Tuunees hoish Orgil bayjihiig ulam huseh bolson. gehdee yaj ch shudarga ajillaad heden togrogiin tsalin avsan ch ene nasandaa yadaj tiim harshiin ezen bolj chadahguigee medeed bayan ailiin hurgen boloh ni zov zam gedgiig oilgoson. Tegeed daraa ni ih mongotei bolood uls tord orno. yamar negen yumiig uneheer chin setgeleesee huseh l yum bol buten gej ter bat not itgedeg yum. Tegheer Hasariin mongiig ashiglan Itgeliig zamaasaa zailuulaad Namuuntai suuh l bolno. Namuun bol zugeer neg teneghen ohin bish l dee. Gehdee l bi huseh yum bol Namuun minii ehner boloh l bolno gej ter bodon devteree ongichsoor neg heregtei hunii utas olov.
Ter bol olon jiliin omno zusland hamt gardag baisan ah huu bilee.
Sayhan neg taaraldhad shorongoos dongoj garlaa geed yavj baisan. Orgil tuuniig daraa hereg bolj magadgui gesendee hoolond urij 5000 tog ogood geriin utasiig ni avaad salsan ni zov bolj. Margaash ni ah huu ruu utasdaad l buh yum ok.
Hed honogiin daraa neg zuslangiin ah huu ni Orgild buural Dorjoo gedeg hamiigaa zaaj ogchee. hun shantajlah, gutgeh, yor ni tiimerhuu torliin zahialgiig tseverhen guitsetgechihdeg, gehdee neg l holbootoi bolchihvol ergeed salhad hetsuu hun gedgiig ch bas sanuuljee.
Tiim chuhal uulzaltiig gantshan Hasartt naidahiin argaggui tul ter hamtai ni uulzahaar Orgil hamt ochiv. Mani 2 gemt hergiin yortontsod nolootei tahal amitaniii surgaar bulia bie-tei, bargil duutai, bie-eeree duuren shiveestei, hos keans-tai hunii dur zuraglasan ni onosongui. Nogoo aihtar hun ni buv buural boginohon halimagtai, barag urchleegui toligor tsarai, gonginoson duutai, gadnaas ni haraad heden nastaig ni togtoohod berh sonin er baih aj.
Hamgiin gaihaltai ni ter hunii yoltogonoson jijighen nud ni haashaa haraad baigaa ni medegdehgui yarlitsagtstaigaa hezee ch harts ul tulgarna. Orgil tuuniig gants haraad l amargui amitantai uchirsanaa oilgov. Tegeed odoo yaaya gehev. shine tanil ni ch tedniig urt udaan orshilgui yarihiig hussen bolhoor yamar zorilgotoigoo tovchon shig oilguulah uurgiig bas l Orgil oortoo avchee. gehdee yarianii zavasartaa zahialga ogch bui ezen ni Hasar baigaa yum, bi bol yordoo l zuuchlagch gesen shuu gedgee hed hed tsuhuilgaad avlaa. Daraagiin udaa buural Dorjoo hergiig yaj buteeh plan-aa Hasart taniltsuulaad uridchilgaa avahaar tohirov.
--ta 2-iin husseneer ter zaluug evgui yumtai hutgachihaj bolnoo. gehdee une holsoo shuud tohirii. bi 5-n sayaas neg ch togrogoor baga mongo avahgui gej etsest ni Dorjoo hellee.
Holbootoi 2 zaluu ene toog sonsood ood oodoosoo harav. Hasart yordoo l 3-n say togrog baigaa. Iiim osoltoi zuuchlaliinhaa shand Orgil Hasaraas 1 say togrog neheed baidag. gevch Hasar tolgoi dohichihood gar baritsgaav. Orgiliin huvid bol yag ene mongo nehej bui heden oguulberiig hantsuidaa nuusan bichel diktophone-oor bichej avsandaa setgel hongorood zoogiin gazraas garch irjee.
7- honog niseh met ongorchee. ene odruud Hasar, Orgil 2-iin huvid setgel hoyrdon shanalsan hund odruud bailaa. 11-dugeer sar garsan ch Ulaanbaatariin javar changarah gej todiilon yaarahgui baigaa bololtoi. haayaa neg tsas hayalchihaad ilch muutai naran eesen shargal odruud nalaisaar. Namuun Itgel 2 bie biedee ulam tatagdsaar. hen ni ch haa negtee 2 oodgui amitan niilchiheed har surprise beltgej baigaag gadarlasan ch ugui.
7 honog niseh met hurdan ongorov. har sanaa eznee otno gegcheer ene heden odor Hasar Orgil 2-iin huvid hiih gej sedsen yumandaa setgeliin dotood shanalal edlen setgel tugshen ergej butsan ergelzsen odruud bolloo. shavart unasan shariin ezen Hasar Dorjootoi uulzan plan-iig ni sonsood uridchilgaa tolood Orgiltoi uulzav. Dorjoo ene hugatsaand obekt buyu Itgeliig muugui sudlaad hils heregt orootsolduulah ni zov gej shiidjee.
Plan yosoor neg odor ajliin oroonoos ni Itgeliin gar utas, orooson beeliig ni uridchilan hulgailuulna. ter odriinhoo oroi ni Itgel ruu negen company-nii manager gej ooriigoo taniltsuulan utasdaj tomoohon ajil baina. 10-r horoolold uulzii gej tohirno. ene uulzalt ali bohloor oroi baih yostoi. Itgel ihenh tohioldold iim ajliin uulzaltand gantsaaraa buyu Batbayartai l yavdag. gehdee ene udaa Itgel gantaaraa irvel sain. 2-uulaa baisan ch ter 2-iig tohirson gazart ni irhed ni heden gariin bultei heden zaluus nudiig ni booj huleed 3-n tsagiin daraa sullaj tavina. ene hoorond heden jijig garuud yamar negen lombard tonood hergiin gazart Itgeliin beelii, gar urasiig orhino.
--Orgio, ene hulgaich chin hereg bishdeed irvel bid 2-iig mtachih yum bish baigaa gej Hasar itgel muutai asuusan ni tun ch sulhan er bolohiig ni iltgen Orgiliin ineediig hurgej bailaa. gevch nuurnii huvirlaa sain nuuj chaddag Orgil uunigee medegdsengui. tom shavar aygatai shar airag chimengee
---zugeer zugeer. nadad ternii esreg heregleh yum basbii shuu hemeen taivshruulavch dotroo bol ene ch hoorhii, zailuulhad amarhan amitan baina daa gej doogtoihon bodoj suulaa. tegeed ch Hasar ter buural etgeeded 2 say togrog tolchihson bolhoor uhrah gazargui boljee.
Buural Dorjoo ajil heregch er ajee. tolovloson ajilaa ehlehdee gants ch honog alguurladaggui hun gesen ni unen baiv.
Dahin 5 honogiin daraa tenger muuhairan buudiise negen odor ajilaa ehelsenee medegden Hasar ruu yarilaa.
Itgel ene odor gar utasaaa ajil deereesee aldchihsandaa ih l gaihav. ene odor hol ihtei baisan bolhoor neg ni avchihaj dee gej bodood Namuuntai uulzahaar garsan ch setgeldee neg l muug zognood baisan bolovch hairtiigaa haraad setgel ni sergej ene tuhai tag martjee.
Ter 2-iig pizza-nii gazart hoollood hotloltson garhad odorjin buudiij dulegnesen tengerees taas hayalj bailaa. tsag 9 boloh gej baiv.
--huluutai pizza chin ontsgui ed baina. mahtai ni yum uu, holimgiig ni avch baiya gesnee Itgel lavsan orsoor bui tsasand daragdsan mashinaa haraad
--mashinaa hurdan asaaya. motor ni ohrch baigaa baih geed mashin ruugaa alhahad Namuun gudamjnii gereld ulgeriin met budran orj baigaa tsasiig ineemseglen harj algan deeree toson zogssonoo
--bi boroo, tsas orhod gudamjaar alhah durtai. 2-uulaa jaahan alhah uu? gej erhlengui helev. mashinaa ongoilgoj baisan Itgel
--2-uulaa daraa tsasand zugaalii. bi nimgen yaaktai garchihsan chin daaraad baina. tegeed ch bi 9-30-d 10-r horoolold neg huntei uulzah yostoi. neg ajil sanal bolgood baigaa yum geed mashindaa orj asaalaa. algan deeree tsan shirheguud hailahiig harj zogsson Namuun ch duramjhan irj suugaad
--ene ih tsasand zamiin haltirgaa hachin baigaa daa. chi margaash ter hunteigee uulz l daa gev.
--bi oroi utasaa aldchihsan/ odoo holboo barih argagui bolson. ter hun huleegeed baigaa baih gej helehdee Namuunii horiglood baigaa, ooroo turuuhen neg l muu sovin tataad baisniig sanasan ch tegsgeed yariandaa halaad martchihsan Namuuniig gert ni buulgaad 10-r horoolol orhoor davhij yavlaa.


Last edited by california on Apr.06.05 11:28 pm, edited 1 time in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Apr.04.05 5:37 am 
Offline
Уянгат Дууч Гишvvн
Уянгат Дууч Гишvvн

Joined: Oct.30.02 7:21 am
Posts: 432
Location: usa
76-r buleg

Davhih ch gej dee, zam gej moson gulguuriin talbai bolj huvirsan tul molhuulj l yavlaa. sayhan Namuuntai unseltsen uruul ni haluu shatah shig odoo ch zoolon uruul ni medregdseer... tsas ulam lavsan orsoor bailaa. tsag oroi bolson ch zamiin hodolgoon bagasaagui, udaashruulsan hodolgoond orsondoo utsaarlasan jolooch nar singaldan araasaa aajuuhan molhoh mashinuud ni moson deer haltirhaas aij beetsiisen humuus met haragdana.
Az bolhod hotiin tovoos holdoh tusam zamiin hodolgoon siirch bailaa.
Getel balarsan yum bolov. dongoj Sonsgolongiin guur garaad l mashin ni tag zogschihloo. Jaka ch yumuu, Baagiig duudii getel gar utasaa aldsanaa sanav. Itgel haraal taviad demii l garch hamriig ni sohoj uzeed yamar ch onosh tavij chadsangui butsaj mashindaa orj asaah gej baahan oroldov. tegj tegj motor ni hurjignen asaan ch hodolsongui. zamaar tsoohon mashin sungenen ongorch, yavgan hunii zamaar daarch beetsiisen humuus hurdan hurdan alhatsgaah bolovch tuund tusalchihmaar nohoi ch haragdsangui.
yadaj ovliin ehen sariin ene huiten shono tsagaan utastai hun ch ul haragdana. mashinaa orhij yavaad utas olj yarii geheer oir havid utastai baimaar gazar ch nudend torohgui aj. ingeseer 12 bolchihov.
Tegtel ashgui negen erguuliin tsagdaatai taarch 5000-aar tergee haruulj baihaar tohirch neleed hol haragdaj baigaa negen baiguulgiin jijuur deerees utasdahaar yavjee. Itgel ter baishingaas Jaka ruu utasdan duudaad butsaj irehdee 30 min zartsuuljee. sanaandgui yavj baigaad 5000 togrogtei bolson tsagdaa ih l bayarlan idevhitei gegch ni stantsaaraa yarin suuj baiv. ter 2 neree medeltsen taniltsah zavdal ch bolsongui. harin stantsaaraa yarij baisnaas ni sonsohod tuuniig Borguu gedeg bololtoi.
--odoo hun ireed chirj hodolno geseer baital lav dahiad tsag shahuu boloh ni dee. bi ch chamd hani bolood suuj baimaar l baina. tegsen chin darga duudaad yavhaas. Itgel sanaandgui taaraldsan zamiin hani ni tsasan dund baraa tasrahiig harsaar hotsrohdoo tuuntei dahin uulzah yum shig sanagdaad baiv. udalgui Jaka aaviinhaa mashinaar irj ene udshiin adal yavdal shuvtarsan bilee
Gete; anduursan baijee. odor hicheel tarah uyer ni Bayanzurh duurgiin tsagdaagiin heltes deer duuduulsan bailaa.
gaihaltai yum. hun bolsoor tsagdaad duuduulj yavsah tuuh baih bish.
Ochigdor aldsan gar utasiig min olson yum ol uu? getel hen ch utas aldsaniig ni tsagdaad medegdeegui baidag. tuunees dutuugui gaihsan Jaka, Baagii 2 hani bolj hamt ochiv. hereg burtgegch deslegch Bold gej ooriigoo taniltsuulsan zaluu Itgeliig duudaj oruulaad
--za urid shono 00 tsagiin hoorond haana yavsnaa todorhoi yariaarai gej tulgan asuusnaa erh, uureg ch geh shig yum tailbarlan baitsaalt avah yum bolov.
--bi ter uyer 10-r horoolold yavj baisan. ah aa, yaalaa gej namaig baitsaaj baigaa yum be?
--sejigten chraas. chi tend yu hiij yavsan yum be? sansart tegeed heden tsagt ochson be?
bi yagaad sejigten boldog yum be? yah gej Sansart ochih yum?
--asuultiig ni tavina. lombard uhah gej ochson yum bish uu?
--yu? minii mashin evdereed bi 10-r horoolold tsag garui zogsood daraa ni gertee harisan.
--gerch bii yu?
--baina. Jaka geed manai naiz
--ta 2 niilj lombard uhsan uuu?? gej deslegch doogtoi heleed Itgeliin gar utasiig gargan shireen deer tavij bichgiin mashinaa togshih aj.


Last edited by california on Apr.06.05 11:29 pm, edited 1 time in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Apr.04.05 11:03 pm 
Offline
Уянгат Дууч Гишvvн
Уянгат Дууч Гишvvн

Joined: Oct.30.02 7:21 am
Posts: 432
Location: usa
77-r buleg

Urid shono ni Sansart negen lombard-iig deeremdeed hergiin gazart Itgeliin gar utas, orooson beeliig avaachij haysan baijee.
Mobicok deerh burtgeld ner hayag ni tov todorhoi baidag yum chin...
Ingeed l Itgel lombard deeremdsen hergiin sejigten bolood honoson baih aj.
Jakag onooh deslegch gerch gej avch heletsen ch ugui. gantshan tsagiin dotor zahiramj garguulaad Itgeliig 72-t suulgaj orhiloo. 2 naiz ni tsagdaa Borhuugiin ereld garch, geriihen ni, Nmauun irtsgeej boon yum bolov.
Mashin tonoj baigaad barigdsan, avgaigaa zodson gehchilen dorvon ul buteh amitantai hamt negen davchuuhan oroond Itgeliig hiigeed tsoojiljee.
Hen tuunii utasiig hulgailsan baih be? yah gej ochij ochij Itgeliig heregt oruulav? yaj ch bodood hariult olsongui. yamar ch gesen ochigdoriin uulzii, ajil baina geed baisan etgeed ene heregt hamaatai bolj taarah ni. mashin ni herev evdereegui bol ter Itgeliig barij haa neg gazar horiod ene heregt tulhchiheed gerchgui uldeh baij. gevch yagaad zaaval Itgeliig songov?
yamar ch gesen sandrah hereggui. negent ter lombard deeremdeegui yum chin uchir ni oldoj l taaraa.
Harin ch er hun neg udaa iim gazart orood uzchihsen baihad zugeer ch yum bish uu geh zergeer ooriigoo taivshruulna.


Last edited by california on Apr.06.05 11:29 pm, edited 1 time in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Apr.05.05 7:17 am 
Offline
Уянгат Дууч Гишvvн
Уянгат Дууч Гишvvн

Joined: Oct.30.02 7:21 am
Posts: 432
Location: usa
78-r buleg

" Asuudal hend ch tulgardag" herev oort ni tohioldood baigaa ene hachin yavdaliig asuudal gej uzej boloh yum bol...
"Asuudliig shiidhed amjilt esvel butelguitel baih ni zovhon tanii setgel zuin chiglelees hamaana" tiim ee. SECH-tei baihiig ter urgelj hicheedeg shuu dee....
Biyee bari. setgel hodloloo hyana. huvi zayaagaa ooroo shiid.. bolj baina aa. ter horigdoj ehlenguutee l biyee barisan. haalga, uudiig ni balban tsagdaa nariin uuriig hurgeeguig bodhod biyee ch sain barisan. harin huvi zayaagaa udirdah gedeg ni odoo heregjuulhed hetsuu l yum.
Burhan hezeed enerengui. Namuuntai uchirsniigaa burhanii beleg gej bodoj yavdag bolhoor enerengui baij magadgui l yum.
Itgeliin odoogiin nohtsold tohiroh esehiig helhed hetsuu aj. Etsest yu gej baidag bilee? " alivaa azgui yavdald amjiltiin, magadgui bur ih amjiltiin ur baij bolno". Iiim nohtsoloos amjiltiin ur herhen gargaj avah tuhaid bodoh tsag ni odoo l lav bish bolov uu?
Iiimerhuu baidlaar eldeviig ergetsuulseer 72-t ongorooh neg odroo barjee.
Tuunii huvid busniess-iin amjiltand hureh tuhai olon nom unshsan ni odoo l iim uyed hereg bolj zarim chuhal ugs ni sanaand orj baidliig tsegnej dugnelt hiihed ni tus bolj bailaa. Aih yum. Namuun yu gej bodoj baigaa bol? ter 2-iin uerhesen ene boginohon hugatsaa iim sorilt tulgarsan tsagt biye biedee itgehed hangalttai baij chadah bolov uu?
Eej ni hamag l tanil tal ruugaa utasdan guij, Namuun yah ch uchraa olohgui bailaa. hairtdaa yaj ch tusalj chadahgui ene archaagui baidaldaa shanalna.
Harin Orgil Namuuniii eejid tseverhen gegch ni altan hoshuu orgochihood " onii shildeg oyutan deeremchin baiv uu?" gesen medeelel sonind gargah ajiliig bas l tuvegguihen amjuulaadhav.
Harin Hasar l evguirhesen bailaa. Itgeliig heregt oruullaa geed Nanuu ooriig ni tooh yum bol uu?? herev Orgiltoi huivaldaj ter zaluug heregt gutgeh ajliig zohion baiguulsan ni ilervel yaana? gevch Orgiliin zovlosnoor margaash ni Naran ruu utasdan Namuuniig asuusan hun bolj baisnaa " Naraa egch ee, Namuunii naiz zaluu ni deermiin heregt orootsoldson yum uu? sonin deer garchihsan baina gej manai naiz helheer ni uzsen chin unen baih shig geed sanaa zovson hun bolj haramsliin heden ug heleed utasaa tavijee. Naran ochigdor Orgiliig tiimerhuu yum helhed ni ajildaa daragdaad martchihsanaa sanaad sonin shuuren avaad nudendee ch itgesengui. Urid shono ohin ni untaj chadahgui nohoigoo salhiluulj baina gej garch oron holhij, bain bain uatsaar yaraid baisniig genet sanalaa
Suuliin uyed urgelj bayar hoor duuren, ajildaa ch, hicheeldee ch durtai baih bolson Namuun ochgigdor yagaad iim tsarai muutai baiv? tegheer ohiniih ni naiz zaluu tiim bulai heregt orootsoldson ni unen baih ni ee?


Last edited by california on Apr.06.05 11:30 pm, edited 1 time in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Apr.06.05 9:38 am 
Offline
Уянгат Дууч Гишvvн
Уянгат Дууч Гишvvн

Joined: Oct.30.02 7:21 am
Posts: 432
Location: usa
79-r buleg

Ter soning shuuren avch nohriinhoo oroo ruu oron
--ovgoon, Namuunii nogoo uerheed baigaa zaluu chin deermiin hereg hiichihsen gene. chi ene soning haraach,, unen yum bolov uu?
geseer shireen deer ni soningoo shidhed
--ali soninngiin hudlaa unen yum saraachihiig ter geh be dee. bish bailgui geed tooson ch ugui. harin Naran ergelzseer l bailaa. Gevch gertee hariad emeegee nalan tag duugui suuh ohiniihoo shanalsan tsaraig haraad yu ch helsegngui tesch ongorov. Harin Chimed ooriinhoo omgoologchiig Itgeld tusluulhaar bolsond ohin ni ovoo sergeed irjee. Zovlon huniig negtgedeg yum bolhoor ene ailiinhan ter oroi ih l evtei nairtai baij bilee.
Margaash ni Namuun omgoologchoor damjuulan Itgeld shuren buguivchaa oguuljee. Oooroor tuundee yaj tuslahaa medehgui baiv.
Jaka, Baagii 2 hotiin buh tsagdaagiin helteseer Borhuu nertei tsagdaa haisaar 3-iig olj, 2-toi ni uulzsan bolovch ted Itgeliin mashiniig manasan ter tsagdaa bish baiv. Harin 3 dahi ni huviin ajilar hodoo yavchihjee.
Ene hoorond Itgeliin horigdoh 72 tsagiin 3-nii 2 ni ongorchihov.
Getel ene nergiin gol zohion baiguulagchdiin dund uussen margaan sanamsarguigeer Itgeld ashigtai tiishee ergehed belen bolson bailaa.
Tohiroltson yosoor bol Hasar buural Dorjood uldsen 3-n sayiinhaa 2-iig ogoh tsag ni boljee. Gevch tiim ih mongo oldsongui, mashinaa negent baritsaand tavchihsan. eejeesee mongo avchihsan. Getel mngiig ni ogohgui bol hun horloh gesen bish ooroo gemt heregtnuudiin gart orchih geed baidag. Orgild ene tuhaigaa helbel
--zugeer zugeer. tsaadahidaa tanii 5-n sayaar ene ajiliig ah ni amjuulchihna. dooshoo neg ch togrog buuhgui shuu gesen yarianii bichleg chin baigaa. teriig tsagdaad ogchihoj bolnoo shuu geed helchih hemeen ug zaaj ogov. Harin buural Dorjoo bol mani 2 shig juldrainuudaas dutuu setgeh tolgoi bish baijeee. anh Hasar Orgil 2-toi hiisen uulzaltaa bichel camer-aar bicheed avchihsan baisnaa Itgeliin hergiig shalgaj bui toloogochid lgeechihelgui yahav.
Iiinhuu Itgeld deed tenger tuslav uu, SECH-iinh ni enegry hereg bolov uu. yamar ch gesen barivchlagdsaniihaa 70 dahi tsagiig ch duusgalgui sullagdaj, zahialgaar hun gutgesen zohion baiguulalttai heregt Hasar Orgil 2 oroogdon hergiin uchig ch tailagdjee.
Ene buhnii etset hamgiin ih shanalj hotsorson hun Namuun l bailaa.
Itgel ooroos ni bolj heregt oroh dohloo shuu dee. harin Itgel nadad itgej baisand chin bayarlalaa. chinii toloo ene zergiin une tololgyi yahav dee gesen. harin Naran ohindoo tsaad zaluu chin hereg hiihdee ch butsahgui hun yum bish uu? Hasar l hamaagui deer baisan yum. yamar buruugui hunii gar utas tendees olddog yum gehchilen sanaj bodsonoo helchiheegui tessendee zalbirch bailaa. Hervee tegeed helchihsen bol ohiniihoo zovj shanalj baihad ni martahiin argaggui gomdooh baij.


Last edited by california on Apr.06.05 11:30 pm, edited 1 time in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Apr.06.05 9:53 am 
Offline
Уянгат Дууч Гишvvн
Уянгат Дууч Гишvvн

Joined: Oct.30.02 7:21 am
Posts: 432
Location: usa
80-r buleg

Ta nadad dandaa ooriinhoo bodliig tulgaj baidgaa bolioch gej ter oroi Namuun helj baisan.
Unen l yum baina. Herev ter t*n*g ugiig helsen bol bas l oortoo terhen uyed torson bodliig tulgan daraa ni amaa barih baij.
Ene hergees hoish 2 zaluugiin uyerheliig 2 geriihen ni buren huleen zovshoorchee.
Odoo Itgel ireeduin hadmiindaa orj garah bolsnoor barahgui oroitvol honochihdog ch boljee. Ter horigdoj baihdaa alivaa azgui yavdal amjiltiin, magadgui bur ih amjiltiin ur baij bolno gesen ugiig sanaj, amjiltiin uriin tuhai bodoh tsag bish gej bodoj baij bilee.
Harin tednii naiz naraas Jaka, Javhaa 2 l ene dotno uyerheld ni baga zereg setgel dunduur yavah boljee. ajliin daraa Ayanga, Itgel 2 bolzoondoo yaaran gartsgaahad Jaka za gants biyeeree muu Baagii bid 2 l uldeh shiv dee. 2-uulaa gooni zaluuchuudiin club baiguulah uu? gene. gevch huuhen erguulehed Baagii Itgel shig gar niilj chadahgui bolhoor daanch uramgui. Yostoi l aihiin baraa, idehiin nemer yum biz dee. Zaya ch chi morooroo l moomoo hohoorei. naad Baagii chin cham shig hun bish. Bitgii huuhed uruu tataad bai hemeen ug hayna.
--yag unen. er hunii dotor emeel, hazaartai mori bagtdag gegcheer naadahi chin uls torch bolohiig morooddog hun. chamaas bolj ireeduin medeelel holboonii technology-iin yaamnii said huuhen shuuhnii eldev payand orootsoldohiig hen medeh yum? hemeen Itgel yavuulna
Harin Javhaagiin huvid Namuun naiz zaluutai bolsnoos hoish ih l gantsaardah boljee. Shine jil boloh geed Javhaa surguuliinhaa oyutanuudiin dund zarlasan goyliin dress-nii uraldaand oroltsoh zagvaraa oyj neg zagvar omsogch ohinoos hemjee avch bailaa. Getel shireen deer baisan neg zurgiig ter ohin avch haranguutaa " chi ene Itgeliig tanidag yum uu? yostoi jinhene Don Juan geed l bodchih. nodnin manai naiz Seni, Javzaa 2-toi doloo honog l yavsan gej baigaa yum. ug ni saak goy zaluu l daa. Seni-tai avhuulsan zurgiig ni ch bi harj baisan. Itgel tegeed chinii yu yum be?" hemeen shalgaaj garav.
Ene bol Javhaagiin huvid chih sootoison sonin medee bailaa. yu? chinii 2 naiztai tegeed zereg yavj baisan yum uu?
--barag l zereg shahuu. Senig haychihaad l Javzaatai doloo honog untaad bas bolichihson gesen.
Javhaa Namuunii omnoos ehleed uurlav. Tegsnee bayarlh ch shig. Nmauun Itgeliigee yu yu geed l magtaad bailaa? barag nogoo muu Hasaraas ni deerdehgui l amitan baisan baina sh dee.
Sursan yumiig suraar booj bodoggui gedeg biz dee? odoo ch gesen neg tiim urt holtei, uhaan boginotoi ohintoi Namuunaas dalduur sevj yavdag yum bil uu?
Getel Namuun yu gej bailaa? Javhaa l bolson hoino neg udaa bi henees dutuu bolhooroo ingej gantsaardaj yavdag yum be. goyj gangalaad l baih yum. neg ch aytaihan zaluugiin nudend torohgui. chi yaj Itgeliig ingej oortoo tatchihvaa? gehed Namuun " baigaa baidlaaraa l. enuuhende gehed erchuud engiin daruuhan. eldev huuramch chimeggui, ooriin gesen ontslogtoi huuhnuudiig l sonirhdog yum shig ee. Itgel namaig usee booj baigaarai. urt us zadgailsan ohidoos bur zalhaj guitsen gedeg yum. chi ch gesen usee oorchlood uzeech geed l surgaal aildaad bail uu?"
--aliv bitgii hodlood baigaach. hemjeegee buruu avhuulah geed hemeen ter uglesnee
--huush ee, chi nadaa ter zurgaa avaad irj chadahgui yu? gehed nogoo ohin durtai ni argaggui zovshoorov.


Last edited by california on Apr.06.05 11:30 pm, edited 1 time in total.

Top
 Profile  
 
Display posts from previous:  Sort by  
Post new topic This topic is locked, you cannot edit posts or make further replies.  [ 80 posts ]  Go to page Previous  1, 2, 3, 4  Next
Энэ сэдэвийг FB зарлах

Who Likes This Topic on Facebook? 


All times are UTC + 8 hours


Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 1 guest


You cannot post new topics in this forum
You cannot reply to topics in this forum
You cannot edit your posts in this forum
You cannot delete your posts in this forum
You cannot post attachments in this forum

Search for:
Jump to:  




Copyright Asuult.NET © 2000-2014.
Administrative Contact: Khundaga Khurelbaatar [hundaga@hotmail.com]
Tel: 1-888-303-4927, Fax: 1-888-406-2264.
Powered by phpBB © 2000-2014 phpBB Group.